Helsinki saavuttaa ilmastotavoitteita etuajassa

Hiilineutraali Helsinki

Helsingin päästöt ovat laskeneet jo 23 % vuoden 1990 tasosta.

HSY julkaisi toukokuun alussa ennakkotietoja pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöistä. Ilmastopäästöt vähenivät pääkaupunkiseudulla asukasta kohti laskettuna ensimmäistä kertaa alle viiden tonnin. Helsingin päästöt olivat pienimmät, 4,5 tonnia asukasta kohden. Helsingin ilmastopäästöt ovat vähentyneet ajanjaksolla 1990-2014 peräti 39 prosenttia, mikä oli pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena saavuttaa vasta vuonna 2030.

Helsingin vuoden 2020 koko kaupunkialueen ilmastotavoitteeksi asetettiin 20 prosentin päästövähennys. Tämäkin tavoite saavutettiin Helsingissä jo toissavuonna, seitsemän vuotta etuajassa ja viime vuonna kokonaispäästöt olivat 23 prosenttia vuoden 1990 alapuolella. Suotuisan kehityksen jatkuessa kiristettiin tavoitetta jo seuraavana vuonna. Nyt tavoite on  saavuttaa 30 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä. Lue loppuun

Hulevesien luonnonmukainen hallinta kannattaa

Hulevesikosteikko

Hulevesikosteikkoja hyödynnetään esimerkiksi Ruotsin Malmössä.

Ilmastonmuutos lisää sademääriä ja kaupunkiympäristöissä läpäisemättömiltä pinnoilta kertyy yhä suurempia määriä hulevesiä. Suuret hulevesimäärät voivat aiheuttaa tulvahaittoja ja lisätä sekaviemäröidyillä alueilla jätevesiylivuotoja. Lisäksi hulevesien mukana voi huuhtoutua muun muassa teiden pinnoilta kiintoainesta, ravinteita, haitallisia aineita ja roskaa, jotka kulkeutuvat vesistöihin. Hulevesien luonnonmukaisissa hallintamenetelmissä toteutuvat sekä määrällinen ja laadullinen hallinta. Ja mikä parasta, se lisää vihreyttä ja viihtyvyyttä kaupunkiympäristöön. Lue loppuun

Helsinki varautuu tulvariskeihin

tulva

Kuntalaiset voivat vaikuttaa tulvaohjelmaan 31.3.2015 asti, ohjeet jutun lopussa.

Ehdotus Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 on valmistunut. Hallintasuunnitelman tekeminen perustuu tulvariskien hallinnasta annettuun lakiin ja asetukseen, joiden tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvia sekä parantaa tulviin varautumista ilmastonmuutos huomioon ottaen. Lue loppuun

Helsinki sopeutuu ilmaston muuttumiseen

Ilmatieteen laitoksen tuoreimpien ennusteiden mukaan Helsingin ilmasto saattaa lämmetä jopa kuusi astetta vuosisadan loppuun mennessä, mikäli fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu jatkuu maailmassa nykyisellään. Sademäärät saattavat kasvaa noin 20 prosenttia, ja ne tulevat entistä voimakkaampina rankkasateina, mutta toisaalta myös pitkien hellejaksojen määrä kasvaa. Merenpinta saattaa Helsingin edustalla nousta lähes metrin, vaikka jääkauden jälkeinen maanpinnan kohoaminen lieventää meillä hieman merenpinnan nousua. Tämä aiheuttaa tarvetta uudistaa suunnittelua, rakentamista ja kaavoitusta ilmaston muuttumisen paremmin huomioivaksi. Lue loppuun

Helsinkiläisten sähkönkulutus laskenut jo viisi vuotta

Helsingin väkiluku kasvaa. Ihmiset hankkivat lisää sähkölaitteita kuten tietokoneita ja märkätilojen lattialämmityksiä. Palveluiden tarve myös kasvaa. Tästä seuraa sähkönkulutuksen vääjäämätön kasvu – näin usein sanotaan virallisissa ennusteissa. Mutta mikä on todellisuus?

Helsingin sähkönkulutus on laskenut jo vuodesta 2009 saakka sekä kokonaiskulutuksena että asukaskohtaisena kulutuksena mitattuna. Asukaskohtaisesti kulutus on pudonnut jo peräti yhdeksän prosenttia.

Sähkönkulutus on laskenut Helsingissä vuodesta 2009 lähtien.

Sähkönkulutus on laskenut Helsingissä vuodesta 2009 lähtien.

Ennusteita nopeampi sähkönkulutuksen lasku ei Helsingissä selity teollisuuden vähenemisellä, sillä meillä sen kulutus on ollut jo pitkään pientä. Luotettavin selitys kulutuksen vähenemiselle on energiatehokkuuden paraneminen. Yksi merkittävä tekijä saattaa olla hehkulamppudirektiivi, jonka myötä led-valot ja muut energiaa säästävät valot ovat korvanneet hehkulamppuja. Myös muu energiaa säästävä tekniikka on tullut entistä edullisemmaksi. Esimerkiksi valaistuksen liiketunnistimet ja pumppujen kierrosnopeutta säätävät taajuusmuuttajat ovat kehittyneet.

Yksi esimerkki älykkäästä energiansäästöstä on monissa liikuntatiloissa käyttöön otettu hiilidioksidipitoisuuteen perustuva tarpeenmukainen ilmanvaihto, jolla ilmanvaihtoa supistetaan silloin kun käyttäjiä ei ole paikalla. Kauppojen kylmälaitteissa sähköä säästävät pakastearkkujen kannet ovat myös tulleet käytännöksi. On myös mahdollista, että ihmiset ja yritykset ovat yhä enemmän alkaneet kiinnittää huomiota turhaan energiankulutukseen ja laittavat turhat laitteet pois päältä. Tässä loistava apuväline on Helsingin Energian Sävel+ -palvelu, jonka avulla kuka tahansa pystyy seuraamaan omaa sähkönkulutustaan tunnin tarkkuudella verrattuna itseensä ja keskivertokuluttajiin.

Toivottavasti kehitys jatkuu samanlaisena. Helsingin ympäristöpolitiikan tavoitteena on vähentää asukaskohtaista energiankulutusta 20 prosenttia vuosina 2005-2020.

Lisätiedot:

Petteri Huuska
Ympäristösuunnittelija
Helsingin kaupungin ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@hel.fi