Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että Helsingin alueelta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin Helsingin alueen sitomat kasvihuonekaasut pitkällä aikavälillä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma kokoaa yhteen toimenpiteet, joilla tähän tavoitteeseen päästään. Toimenpideohjelman on valmistellut kaupungin asiantuntijoista ja sidosryhmistä koostuva ryhmä. Sen valmisteluun on tarjottu avoin osallistumismahdollisuus kaikille kiinnostuneille työpajoissa ja verkkokommentoinnilla.

Toimenpideohjelma on kaupungin johtoryhmän hyväksymä, ja kaupunginhallitus käsittelee sitä syksyllä 2018. Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävimpiä lähteitä Helsingissä ovat rakennusten lämmitys, sähkönkäyttö ja liikenne. Ilmastotavoitteet koskevat kaupunkiorganisaation lisäksi kaupunkilaisia ja Helsingissä toimivia organisaatioita. Helsingistä saadaan hiilineutraali yhteistyöllä!

twitter

Lue loppuun

Hiilineutraali Helsinki syntyy teoista: ajankohtaiskatsaus Ilmastoaamussa

Lähes neljäkymmentä ilmastoverkostolaista kokoontui vapun korvilla keskustelemaan siitä, miten joulukuussa hyväksytty Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma on lähtenyt käyntiin. Hiilineutraalin Helsingin projektijohtaja Kaisa-Reeta Koskinen piti aluksi inspiroivan puheen siitä, millaisia radikaaleja muutoksia ilmastonmuutoksen hillintä vaatii meiltä kaikilta. Emme saa jäädä kiinni siihen, mitä tällä hetkellä tehdään tai miten on aikaisemmin tehty asioita: on pystyttävä kuvittelemaan tulevaa. Virkamiesten pitää kertoa, mitä hiilineutraali tulevaisuus vaatii: mitä kulttuurin muutosta, mitä osaamista, mitä resursseja tarvitaan? Mitä käytännössä tarkoittaa, kun haluamme sähköautokannan kasvavan nykyisestä 0,7 prosentista 30 prosenttiin 15 vuodessa? Entä kuinka monta maalämpöpumppua ja aurinkosähköjärjestelmää pitää rakentaa? Kaupungilla tehdään jo paljon hyviä asioita, mutta emme saa antaa sellaista viestiä, että kunhan asiat menevät eteenpäin edes vähän, kaikki on hyvin. Nykyinen tekeminen ei riitä, eikä juhlapuheilla ja raporteilla saada yhtään kiloa hiilidioksidiekvivalentteja vähennettyä.  

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma on valmisteltu yhteistyössä kaupungin eri tahojen ja sidosryhmien kanssa. Se sisältää 147 toimenpidettä, jotka ovat kaupunkiorganisaation vastuulla. Jotta tiedämme, miten Helsinki edistyy ilmastotavoitteissaan, olemme kehittämässä seurantatyökalua, josta kuka tahansa pystyy katsomaan tilanteen ja antamaan palautetta. Ennen kesää varmistamme, että kaikille toimenpiteille on nimetty yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on raportoida toimenpiteiden edistymisestä seurantatyökaluun vähintään neljännesvuosittain. Tärkeä tehtävä on myös sopia jokaiselle toimenpiteelle mittarit ja asettaa mittareille tavoitetasot. Eräs mittari voi olla esimerkiksi asennettujen aurinkopaneelien teho. Tavoitetaso (esimerkiksi kuinka suuri teho yhteenlaskettuna) voi olla erilainen eri vuosille. Mittareiden perusteella laskemme, millaisia päästövähennyksiä Helsinki kerää ja mitä vaikutuksia niillä on esimerkiksi kustannuksiin tai ihmisten terveyteen.

Työpajaosuudessa jakauduimme kahdeksaan ryhmään toimenpideohjelman osa-alueiden mukaisesti ja pohdimme toteutuksen haasteita ja ratkaisuja. Tuloksissa korostui sitoutumisen tärkeys ja toive siitä, että pormestaritasolta asti saadaan selkeä viesti asian tärkeydestä ja toimintaohjeet. Joidenkin toimenpiteiden esteenä ovat vanhakantaiset asenteet: esimerkiksi biopolttoaineiden käyttöä saatetaan vierastaa. Hiilineutraali Helsinki odottaa edelleen ohjausryhmän perustamista.

Kaupunki omistaa suuren määrän rakennuksia: tässä on vaikuttamisen paikka, mutta myös haasteita esimerkiksi rakennusten suojeluarvojen takia. Kaupungin on tärkeä etsiä uusia keinoja tukea yksityisen rakennuskannan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian lisäämistä. Hiilineutraalin Helsingin toteuttaminen tarvitsee lisää resursseja, ja toimenpiteille on varattava rahoitus budjetteihin. On tärkeää, että koordinaatio toimii hyvin, eivätkä ilmastoasiat putoa missään vaiheessa prosessin aikana. Kehittämistä tarvitaan rakentamisen koko prosessiin kaavoituksesta ja tontinluovutuksesta rakentamiseen ja käyttöön. Jokaisen tahon on tiedettävä, mitä heidän tulee edellyttää, jotta pääsemme hiilineutraaleiksi.

Hiilineutraalin Helsingin saavuttamiseksi tarvitaan älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja (smart & clean), mikä tarkoittaa paljon yritysyhteistyötä ja oppilaitosyhteistyötä. Hiilineutraali Helsingin saavuttamisessa keskeistä on sekä energiantuotannon päästöjen vähentäminen että energiankulutuksen pienentäminen. Helenin kehitysohjelma etenee alkuperäistä aikataulua nopeammin. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, mitkä teknologiset ratkaisut valitaan Hanasaaren jälkeen.

Hiilineutraali Helsinki ei synny ilman helsinkiläisiä, joten viestinnällä ja osallistamisella on aivan keskeinen rooli. Viestintä on tarkkaa tasapainoilua siinä, miten vaaditaan muutosta isoihin rakenteellisiin asioihin vähättelemättä pienten arkisten tekojen merkitystä. Viestintää onkin osattava kohdentaa taitavasti, ja tärkeä ilmastoteko on pitää asiaa esillä. Ehdotettiin, että hiilineutraalista Helsingistä tehtäisiin pakollinen koulutusmoduuli kaikille kaupungin työntekijöille.

Työpajassa esitettiin, että myös kuluttamisen päästöille  (esim. ruoka, vaatteet, lentomatkailu) pitäisi asettaa kunnollisia tavoitteita, vaikka päästöt syntyvät kaupungin rajojen ulkopuolella ja niitä on vaikea arvioida. Eri toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on hankalaa, mutta välttämätöntä: erityisesti viestinnälle ja neuvonnalle on vaikea sanoa päästövähennysvaikutusta.

Hiilineutraaliuden määritelmän mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 80 prosenttia vuodesta 1990. Loput 20 prosenttia voidaan kompensoida Helsingissä tai muualla maailmassa. On sovittava yhteiset pelisäännöt sille, mitkä ovat hyväksyttäviä tapoja kompensoida sekä varmistettava, että päästöt vähenevät pysyvästi.

Toimenpideohjelmaa on pystyttävä päivittämään jatkuvasti ja dynaamisesti, ja syksyllä julkaistava seurantatyökalu tarjoaa siihen alustan. Jokaisen yksilön, tiimin ja palvelun on tunnistettava, mitkä toimenpiteet kuuluvat omaan työhön ja mitä ne konkreettisesti tarkoittavat. Tavoitteet on saatava mukaan tulostavoitteisiin ja budjettisuunnitteluun. Kaupungilla on paljon valtaa vaikuttaa hiilineutraaliuteen myös hankintojen kautta. Tätä vaikutuskanavaa ei vielä tarpeeksi hyödynnetä. Vasta-alkanut CANEMURE-hanke tarjoaa siihen tukea. Myös seudullisesta yhteistyöstä voidaan saada lisää tukea ilmastotyölle. Ilmastoverkostolaiset kiteyttivät, että on ymmärrettävä, että jokainen päätös on myös ilmastopäätös.

Materiaalit:

Hiilineutraali Helsinki syntyy teoista / Kaisa-Reeta Koskinen
Ilmastoaamu: HNH-tilannekatsaus / Sonja-Maria Ignatius
Työpajan tulokset (raakamateriaali)

Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien uusissa ilmastoaloitteissa edistetään vähähiilisiä hankintoja ja varautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tulviin ja kuumuuteen

Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku ovat esittäneet kaupunkistrategioissaan 2017-2021 kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa, jotka ylittävät reilusti valtion ja EU:n tavoitteet. Kaupungit tavoittelevat hiilineutraaliutta siten, että Turku on hiilineutraali vuonna 2029, Tampere, Espoo ja Vantaa 2030, Helsinki 2035 ja Oulu 2040 mennessä. Tavoitteita toteutetaan kaupunkien ilmasto-ohjelmissa. Kaikki kaupungit ovat myös liittyneet uudistuneeseen EU:n Covenant of Mayors for Climate and Energy –sopimukseen, joka edellyttää hillinnän ohjelmien lisäksi arvioimaan ilmastoriskit ja laatimaan sopeutumissuunnitelmat.

Helsingin aineistopankki/Pirjo Mailammi

Lue loppuun

Oikein mitoitettu lämpökaivo ei jäädy koskaan

Maalämpöön ja lämpöpumppuihin liittyy monia vääriä uskomuksia, joita on tärkeää oikaista, jotta maalämmöstä voidaan keskustella oikeilla perusteilla. Eräs sitkeimmistä luuloista on ollut, että porareikä eli energiakaivo hyytyy ajan kuluessa. Hyvin sitkeä taannoin kuulemani luku oli jäätyminen 17 vuoden jälkeen, joka ei meinannut millään poistua keskusteluista.

Kuva: Timo Rajala

Lue loppuun

Viisi teemaa, joissa Helsinki edistää kiertotaloutta — ja missä voisimme vielä kiriä

Sitra julkisti maaliskuun puolivälissä Suomen kiertotalouden tiekartan päivitetyn version ”Kriittinen siirto – Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0”. Tiekartan visio on, että Suomi on siirtynyt hiilineutraaliin kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä.

Kuntien panos tiekartan toteutuksessa on nostettu merkittävään rooliin. Kuten Sitran 10.3. julkaisemassa tiekarttaa käsittelevässä artikkelissa todetaan: järkevällä alueidenkäytöllä, pitkäjänteisellä ja kunnianhimoisella elinkeinopolitiikalla, kiertotalouden mukaisilla julkisilla hankinnoilla sekä opetuksen ja koulutuksen avulla kunnat voivat mahdollistaa siirtymisen kiertotalouteen.

Helsingissä kiertotalous on nousemassa yhä tärkeämpään asemaan. Kiertotalous mainitaan konkreettisesti ensimmäistä kertaa Helsingin nykyisessä, vuosien 2017-2021 kaupunkistrategiassa. Jatkeena kaupunkistrategialle kiertotalous näkyy myös kaupunginhallituksen joulukuussa 2018 hyväksymässä Hiilineutraali Helsinki 2035-toimenpideohjelmassa. Ohjelmassa on huomioitu kiertotaloutta mm. rakentamista ja hankintoja koskevien toimenpiteiden avulla. Lisäksi ohjelmaan on listattu toimenpiteitä, jotka koskevat mm. ilmasto- ja kiertotalousosaamisen lisäämistä asukkaiden ja kaupungin henkilöstön keskuudessa sekä kouluissa, ruokahävikin vähentämistä ja hävikkiruoan hyödyntämistä, materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäytön kannustamista sekä jakamistalouden edistämistä. Yhdeksi ohjelman avaintoimenpiteeksi on kirjattu kierto ja jakamistalouden tiekartan laatiminen. Tiekarttatyö käynnistyy keväällä 2019 ja sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tiekartan avulla on tarkoitus mm. täydentää ja konkretisoida HNH-ohjelmassa jo esitettyjä toimenpiteitä.

Siivouspäivä/Susanna Karhapää

Lue loppuun

1,5 °C:n polku edellyttää kiertotaloutta

Circle Economy julkaisi tammikuussa sarjassa toisen raporttinsa The Circularity Gap Report. Ensimmäinen The Circularity Gap Report julkaistiin vuonna 2018. Tällöin todettiin, että vain 9 % toiminnastamme maapallolla noudattaa kiertotalouden periaatteita. Nyt, vuotta myöhemmin, ei näy merkkejä siitä, että kiertotalouskuilu olisi sulkeutumassa. Materiaalien kulutus ja hiilidioksidipäästöt jatkavat nousuaan ja kestävyyskuilu on vaarallisen syvä.

Circle Economy osoittaa, että maailmanlaajuisesti laskettuna materiaalien käyttö on viimeisen neljän vuosikymmenen aikana lähes kolminkertaistunut; vuonna 1970 materiaaleja käytettiin 26,7 miljardia tonnia (Mrdt), kun vuonna 2017 määrä oli kasvanut jo 92,1 Mrdt:iin. Materiaalien käytön ennustetaan kiihtyvän entisestään ja nousevan peräti 170 – 184 Mrdt:iin vuoteen 2050 mennessä. Maailmanlaajuisen bruttokansantuotteen ja kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulut ovat olleet vastaavanlaisia ja niiden ennustetaan kasvavan samaan tapaan materiaalien käytön kanssa (kuva 1).

Kuva 1. Toteutuneet ja vuoteen 2050 ennustetut kehityskulut maailmanlaajuiselle materiaalien käytölle, bruttokansantuotteelle sekä kasvihuonekaasupäästöille (Lähde: Circle Economy, The Circularity Gap Report 2019)

Lue loppuun