Ilmastokoulusta oppia ja inspiraatiota

Kaupungintalolla 9.–13.9. järjestettävässä Ilmastokoulussa jokainen oppitunti rakentaa ymmärrystä siitä, miten ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa. Yleiset teemat kuten liikenne, asuminen, ruoka ja rakentaminen sekä erilaiset haasteet, yhteiskunnalliset ilmiöt ja kontekstit vaikuttavat siihen, millaisilla ratkaisuilla rakennamme tulevaisuutta. Kaupunkilaisille ja yrityksille suunnatussa Ilmastokoulussa käsitellään viikon aikana kaikki edellä mainittuja näkökulmia. Designin avulla eri palasista muodostuu lopulta yhtenäinen kokonaisuus, ilmastovaikuttamisen kartta.

Lue loppuun

Energiaviisaat kaupungit tekevät yhteistyötä ilmaston hyväksi

Helsinki mukana Energiaviisaat kaupungit (EKAT) 6aika –hankkeessa, jossa etsitään uusia älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan alueellisten energiajärjestelmien kehittämistä ja rakennusten elinkaari- sekä 0-energiakortteleiden suunnittelua. Mukana toteuttamassa ovat myös muut Suomen suurimmat kaupungit: Turku, Tampere, Oulu, Espoo ja Vantaa. Yhteistyö kaupunkien välillä on jokapäiväistä. Ratkaisuja etsitään yhteistyössä rakennusten käyttäjien, alueiden asukkaiden, yritysten ja muiden energia-alan asiantuntijoiden kanssa.

Emma Berg ja Timo Määttä tekevät työtä viiden muun kaupungin kanssa.

Lue loppuun

Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien uusissa ilmastoaloitteissa edistetään vähähiilisiä hankintoja ja varautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tulviin ja kuumuuteen

Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku ovat esittäneet kaupunkistrategioissaan 2017-2021 kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa, jotka ylittävät reilusti valtion ja EU:n tavoitteet. Kaupungit tavoittelevat hiilineutraaliutta siten, että Turku on hiilineutraali vuonna 2029, Tampere, Espoo ja Vantaa 2030, Helsinki 2035 ja Oulu 2040 mennessä. Tavoitteita toteutetaan kaupunkien ilmasto-ohjelmissa. Kaikki kaupungit ovat myös liittyneet uudistuneeseen EU:n Covenant of Mayors for Climate and Energy –sopimukseen, joka edellyttää hillinnän ohjelmien lisäksi arvioimaan ilmastoriskit ja laatimaan sopeutumissuunnitelmat.

Helsingin aineistopankki/Pirjo Mailammi

Lue loppuun

Oikein mitoitettu lämpökaivo ei jäädy koskaan

Maalämpöön ja lämpöpumppuihin liittyy monia vääriä uskomuksia, joita on tärkeää oikaista, jotta maalämmöstä voidaan keskustella oikeilla perusteilla. Eräs sitkeimmistä luuloista on ollut, että porareikä eli energiakaivo hyytyy ajan kuluessa. Hyvin sitkeä taannoin kuulemani luku oli jäätyminen 17 vuoden jälkeen, joka ei meinannut millään poistua keskusteluista.

Kuva: Timo Rajala

Lue loppuun

1,5 °C:n polku edellyttää kiertotaloutta

Circle Economy julkaisi tammikuussa sarjassa toisen raporttinsa The Circularity Gap Report. Ensimmäinen The Circularity Gap Report julkaistiin vuonna 2018. Tällöin todettiin, että vain 9 % toiminnastamme maapallolla noudattaa kiertotalouden periaatteita. Nyt, vuotta myöhemmin, ei näy merkkejä siitä, että kiertotalouskuilu olisi sulkeutumassa. Materiaalien kulutus ja hiilidioksidipäästöt jatkavat nousuaan ja kestävyyskuilu on vaarallisen syvä.

Circle Economy osoittaa, että maailmanlaajuisesti laskettuna materiaalien käyttö on viimeisen neljän vuosikymmenen aikana lähes kolminkertaistunut; vuonna 1970 materiaaleja käytettiin 26,7 miljardia tonnia (Mrdt), kun vuonna 2017 määrä oli kasvanut jo 92,1 Mrdt:iin. Materiaalien käytön ennustetaan kiihtyvän entisestään ja nousevan peräti 170 – 184 Mrdt:iin vuoteen 2050 mennessä. Maailmanlaajuisen bruttokansantuotteen ja kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulut ovat olleet vastaavanlaisia ja niiden ennustetaan kasvavan samaan tapaan materiaalien käytön kanssa (kuva 1).

Kuva 1. Toteutuneet ja vuoteen 2050 ennustetut kehityskulut maailmanlaajuiselle materiaalien käytölle, bruttokansantuotteelle sekä kasvihuonekaasupäästöille (Lähde: Circle Economy, The Circularity Gap Report 2019)

Lue loppuun