1,5 °C:n polku edellyttää kiertotaloutta

Circle Economy julkaisi tammikuussa sarjassa toisen raporttinsa The Circularity Gap Report. Ensimmäinen The Circularity Gap Report julkaistiin vuonna 2018. Tällöin todettiin, että vain 9 % toiminnastamme maapallolla noudattaa kiertotalouden periaatteita. Nyt, vuotta myöhemmin, ei näy merkkejä siitä, että kiertotalouskuilu olisi sulkeutumassa. Materiaalien kulutus ja hiilidioksidipäästöt jatkavat nousuaan ja kestävyyskuilu on vaarallisen syvä.

Circle Economy osoittaa, että maailmanlaajuisesti laskettuna materiaalien käyttö on viimeisen neljän vuosikymmenen aikana lähes kolminkertaistunut; vuonna 1970 materiaaleja käytettiin 26,7 miljardia tonnia (Mrdt), kun vuonna 2017 määrä oli kasvanut jo 92,1 Mrdt:iin. Materiaalien käytön ennustetaan kiihtyvän entisestään ja nousevan peräti 170 – 184 Mrdt:iin vuoteen 2050 mennessä. Maailmanlaajuisen bruttokansantuotteen ja kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulut ovat olleet vastaavanlaisia ja niiden ennustetaan kasvavan samaan tapaan materiaalien käytön kanssa (kuva 1).

Kuva 1. Toteutuneet ja vuoteen 2050 ennustetut kehityskulut maailmanlaajuiselle materiaalien käytölle, bruttokansantuotteelle sekä kasvihuonekaasupäästöille (Lähde: Circle Economy, The Circularity Gap Report 2019)

Mass-Value-Carbon (MVC)

The Circularity Gap Report analysoi maailman taloutta kolmen eri tekijän avulla: materiaalivirrat, taloudellinen arvo ja ilmastovaikutukset. Tämän Mass-value-carbon (MVC) –analyysin avulla on mahdollista erottaa kunkin tekijän vaikutukset yhteiskunnallisten tarpeiden, kuten asuminen, liikkuminen ja ruoka, takana. Tavoitteena on toisin sanoen osoittaa, kuinka paljon jonkin tarpeen tyydyttäminen kuluttaa materiaaleja, aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja toisaalta tuottaa tai vähentää taloudellista arvoa.

MVC-analyysin perusteella havaittiin mm., että maailman taloudesta vain 9,1 % noudattaa kiertotalouden periaatteita. Maailmanlaajuisesti käytettyjen raaka-aineiden vuosittainen määrä on 92,8 Gt. Tästä vain 8,4 Gt ovat kierrätettyjä ja loput 84,4 Gt neitseellisiä materiaaleja. Neitseellisistä raaka-aineista suurinta osaa ei saada otettua talteen – ne häviävät joko päästöinä tai jätteinä (kuva 2). Arviolta 62 % kasvihuonekaasuista muodostuu raaka-aineiden ottamisessa ja prosessoinnissa sekä tuotteiden valmistuksessa. Kuitenkin vuosittaisesta yhteenlasketusta taloudellisesta lisäarvosta tuotteiden valmistuksen osuus jää alle 40 %:iin kun palveluiden tuottaminen kattaa loput, yli 60 %. Nämä havainnot ovat osoituksia siitä, miten ensiarvoisen tärkeää päästöjen vähentämisen kannalta on hidastaa materiaalien virtausta pidentämällä niiden käyttöikää ja kasvattamalla niiden käyttöastetta.

 Kuva 2. Havainnekuva maailmanlaajuisista materiaalivirroista ja –varastoista (Lähde: Circle Economy, The Circularity Gap Report 2019)

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman kiertotaloustoimia

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on osoittanut, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 °C:een edellyttää CO2-päästöjen laskua 45 %:lla vuodesta 2010 vuoteen 2030 ja edelleen nollaantumista vuoteen 2050 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksessa tehtyjen kansallisten lupausten avulla näitä tavoitteita ei saavuteta. Vaikka jokainen maa pitäisi lupauksensa, maailmanlaajuiset CO2-päästöt kasvaisivat silti, aina 53 miljardiin tonniin vuonna 2030. Huolimatta siitä, että uusien ilmastoratkaisuiden tarve on tunnistettu, ei kiertotalouden potentiaalia ilmastonmuutoksen hillinnässä ole juurikaan huomioitu. Kuitenkin kierrätyksen ja sitä seuraavan kiertotalouden mukaisen liiketoimintamallin ja resurssitehokkuuden mahdollisuudet ovat laajat ja voisivat täydentää olemassa olevia ilmastostrategioita. Vähähiilisyyden ja kiertotalouden agendat ovat keskenään yhteensopivia ja luovat lisäksi kustannushyötyjä.

The Circularity Gap Reportin mukaan parhaat tulokset voidaan siis saavuttaa yhdistämällä vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteet. Ruotsalaisen konsulttiyrityksen Material Economicsin tekemän analyysin perusteella on voitu todeta, että neljän keskeisimmän materiaalin, teräksen, muovin, alumiinin ja sementin, teollisuuden alojen kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää jopa 56 %, mikäli energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin lisättäisiin vielä kiertotalouden toimenpiteitä.

The Circularity Gap Report nostaa esille neljä kiertotalouden mukaista strategiaa, joilla hillitään ilmastonmuutosta:

  1. Tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja käyttöasteen tehostaminen: tuotteen käyttöiän pidentämisellä, uudelleenkäytöllä ja jakamisella vähennetään tuotannon tarvetta ja tätä kautta aiheutuvia päästöjä. Tällä strategialla voidaan potentiaalisesti vähentää neljännes Euroopan teollisuuden päästöistä
  2. Kierrätyksen tehostaminen ja jätteen hyödyntäminen raaka-aineena: korvaamalla neitseellisiä raaka-aineita kierrätetyillä materiaaleilla voidaan vähentää raaka-aineiden ottamisesta ja tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Tällä strategialla voidaan potentiaalisesti vähentää jopa puolet Euroopan teollisuuden päästöistä
  3. Kiertotalouden mukainen suunnittelu – materiaalin käytön vähentäminen: edellyttää tuotesuunnittelun muutosta. Tällä strategialla voidaan potentiaalisesti vähentää neljännes Euroopan teollisuuden päästöistä
  4. Kiertotalouden mukainen suunnittelu – vähähiilisten ratkaisuiden suosiminen

The Circularity Gap Reportin keskeinen viesti kuuluu seuraavasti: mikäli mielimme päästä 1,5 °C:een polulle, on kiertotalouskuilun sulkeminen välttämätöntä. Maapallomme kiertotalousasteen on oltava suurempi kuin 9 %.

Circle Economy on yhteiskunnallinen, osuuskunnaksi järjestäytynyt yritys, jonka päämäärä on kiihdyttää siirtymistä kiertotalouteen. Circle Economyn jäsenistö koostuu erilaisista innovatiivisista yrityksistä ja laitoksista.


Rakentaminen on yksi teemoista, jotka The Circularity Gap Report nostaa erityiseen valokeilaan. Rakennetun ympäristön rakentaminen ja ylläpito kuluttaa vuosittain lähes puolet kaikesta maailmantalouteen tulevasta materiaalista ja aiheuttaa lähes viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalouden mukaisella suunnittelulla, jossa huomioidaan mm. modulaarisuus, purettavuus, kierrätysmateriaalien hyödyntäminen ja digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet, voidaan saada aikaan hyviä tuloksia. The Circularity Gap Report painottaa useaan kertaan myös jakamistalouden roolia materiaalin kulutuksen ja päästöjen vähentämisessä. Rakentaminen keskittyy pääosin kaupunkeihin. Kaupunkien tiiviit rakenteet mahdollistavat myös tavaroiden, laitteiden ja tilojen jakamisen. Voidaan siis päätellä, että kaupungeissa piilee valtava kiertotalouden potentiaali. Helsingissä on laajoja rakentamisen alueita ja uutta rakentamista suunnitellaan jatkuvasti. Kaupungilla on tässä ajattelemisen paikka: millaista infrastruktuuria, rakennuksia ja yhteisöjä haluamme luoda? Viisaat ratkaisut edellyttävät asioiden tarkastelua laatikon ulkopuolelta. Muutoksen moottori on käännettävä oikeaan suuntaan. Helsingillä on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä tässä ja nyt.


Leona Silberstein, ympäristötarkastaja, kaupunkiympäristön toimiala

Print Friendly, PDF & Email