Oikein mitoitettu lämpökaivo ei jäädy koskaan

Maalämpöön ja lämpöpumppuihin liittyy monia vääriä uskomuksia, joita on tärkeää oikaista, jotta maalämmöstä voidaan keskustella oikeilla perusteilla. Eräs sitkeimmistä luuloista on ollut, että porareikä eli energiakaivo hyytyy ajan kuluessa. Hyvin sitkeä taannoin kuulemani luku oli jäätyminen 17 vuoden jälkeen, joka ei meinannut millään poistua keskusteluista.

Kuva: Timo Rajala

Tosiasiassa tehon heikkeneminen voi tapahtua vain silloin, jos energiakaivo on väärin mitoitettu, jolloin toki on mahdollista, että energiakaivo jäähtyy liian kylmäksi tai peräti jäätyy. Oikealla suunnittelulla energiakaivo mitoitetaan niin, että sieltä talon lämmitykseen otettava energia korvautuu kalliosta siirtyvällä energialla ikuisesti. Tietyn stabiloitumisvaiheen, käytännössä noin 5 vuoden jälkeen reikä tai reikäkenttä pysyy saman lämpöisenä vuodesta toiseen.

Kaivon oikea mitoitus sinänsä ei ole ihan yksinkertainen asia. Siinä on otettava huomioon mm. seuraavat asiat:

  •         lämpöpumpun reiästä ottama energia, joka puolestaan on riippuvainen talon energian kulutuksesta ja lämpöpumpun lämpökertoimesta. Lämpökerroin on riippuvainen mm. lämpöpumpun suoritusarvoista sekä lämmitysjärjestelmän että energiakaivon lämpötilasta
  •         kallion lämpötila, joka on riippuvainen sijaintipaikkakunnasta
  •         kallion laatu, lämmönjohtavuus
  •         reikävirtaukset
  •         kollektorikytkennät ja lämmönsiirtoneste
  •         lämpöpumppujärjestelmän mitoitus
  •         teho- vai energiamitoitus
  •         aktiivisen reiän syvyys ja reiän täyttö (esim. bentoniitti)
  •         latauksen (esim. talon jäähdytyksen) vaikutus
  •         porareikien määrä energiakentissä ja etäisyys toisistaan
  •         ajallinen tasaantuminen

Yllä olevasta listasta voikin jo päätellä, että peukalosääntöjen löytäminen mitoitukselle on mahdotonta. Mitoitus on tehtävä tapauskohtaisesti enemmän tai vähemmän mallintavilla tietokoneohjelmilla. Näin tapahtuukin jo myös pientalokohteissa. Isommissa kohteissa kuten kerrostaloissa energiakaivokenttä mallinnetaan ja niissä lähes poikkeuksetta tehdään koereikä ja ns. vaste eli TRT-mittaus, jolla varmistetaan kallion ominaisuudet mallinnukseen.

Yritimme alana löytää muutaman vuoden takaisessa hankkeessa kuluttajaläheistä ohjeistusta reikämitoitukseen, mutta totesimme sellaisen tekemisen yllämainitun pitkän listan takia mahdottomaksi. Lämpöpumpputoimijat ja suunnittelijat mitoittavat energiakaivot ja kaivokentät ohjelmillaan ja vastaavat luonnollisesti siitä, että järjestelmät pysyvät luvatuissa suoritusarvoissa pitkälläkin tähtäimellä.

Tiedossani ei ole Helsingin seudulla yhtään jäätynyttä reikää. Energiareikiä on nyt käytössä Suomen noin 130 000 maalämpöpumpussa noin 25 000 kilometriä. Ongelmia jäätymisistä on kantautunut korkeintaan kymmenissä tapauksissa ja lähes poikkeuksetta syy on lähtötietojen, kuten talon todellinen energiankulutus, oikeellisuudessa. Kannattaa myös huomata, että nykyiset järjestelmät on useimmiten varustettu jäätymisvahdilla.

Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja, Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu Ry.

 

 

Print Friendly, PDF & Email