Viisi teemaa, joissa Helsinki edistää kiertotaloutta — ja missä voisimme vielä kiriä

Sitra julkisti maaliskuun puolivälissä Suomen kiertotalouden tiekartan päivitetyn version ”Kriittinen siirto – Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0”. Tiekartan visio on, että Suomi on siirtynyt hiilineutraaliin kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä.

Kuntien panos tiekartan toteutuksessa on nostettu merkittävään rooliin. Kuten Sitran 10.3. julkaisemassa tiekarttaa käsittelevässä artikkelissa todetaan: järkevällä alueidenkäytöllä, pitkäjänteisellä ja kunnianhimoisella elinkeinopolitiikalla, kiertotalouden mukaisilla julkisilla hankinnoilla sekä opetuksen ja koulutuksen avulla kunnat voivat mahdollistaa siirtymisen kiertotalouteen.

Helsingissä kiertotalous on nousemassa yhä tärkeämpään asemaan. Kiertotalous mainitaan konkreettisesti ensimmäistä kertaa Helsingin nykyisessä, vuosien 2017-2021 kaupunkistrategiassa. Jatkeena kaupunkistrategialle kiertotalous näkyy myös kaupunginhallituksen joulukuussa 2018 hyväksymässä Hiilineutraali Helsinki 2035-toimenpideohjelmassa. Ohjelmassa on huomioitu kiertotaloutta mm. rakentamista ja hankintoja koskevien toimenpiteiden avulla. Lisäksi ohjelmaan on listattu toimenpiteitä, jotka koskevat mm. ilmasto- ja kiertotalousosaamisen lisäämistä asukkaiden ja kaupungin henkilöstön keskuudessa sekä kouluissa, ruokahävikin vähentämistä ja hävikkiruoan hyödyntämistä, materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäytön kannustamista sekä jakamistalouden edistämistä. Yhdeksi ohjelman avaintoimenpiteeksi on kirjattu kierto ja jakamistalouden tiekartan laatiminen. Tiekarttatyö käynnistyy keväällä 2019 ja sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tiekartan avulla on tarkoitus mm. täydentää ja konkretisoida HNH-ohjelmassa jo esitettyjä toimenpiteitä.

Siivouspäivä/Susanna Karhapää

Helsingissä tehdään jo monella rintamalla työtä kiertotalouden edistämiseksi. Kaupunki on esimerkiksi parhaillaan mukana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE)-hankkeessa, jonka Helsingin työpaketissa kehitetään vähähiilisiä ja kiertotalouden mukaisia hankintoja seuraavan kuuden vuoden ajan kaikilla kaupungin toimialoilla. Hanke on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista Life-hankkeista 15,3 miljoonan euron budjetilla ja 22 partnerilla.

Helsingin kiertotalouden tunnetuin esimerkki löytyy rakennetusta kaupunkiympäristöstä, mutta tehdään meillä paljon muutakin. Seuraavassa joitakin kiinnostavia poimintoja eri sektoreilta.

  1. Maamassojen hyödyntäminen täyttömateriaalina Helsingin rajojen sisällä

Kaupungin rakentamiskohteissa muodostuvien ylijäämämaamassojen suunnitelmallinen koordinointi ja hyödyntäminen aloitettiin jo vuonna 2014. Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmassa vuosille 2014 – 2017 asetettiin tavoitteiksi kaivumaiden määrän vähentäminen, kaivumaiden uudelleenkäyttö ja materiaalihyötykäyttö sekä ylijäämämaiden vastaanottopaikkojen turvaaminen. Kehittämisohjelman mukaisella toiminnalla on vuoden 2018 loppuun mennessä säästetty yhteensä 37 miljoonaa euroa, 5,3 miljoonaa litraa polttoaineita sekä vähennetty 13 400 tonnia CO2-päästöjä. Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelman jatkoksi on laadittu luonnos kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämisen periaatteista ja toimenpideohjelmasta vuosille 2019– 2022. Näihin on sisällytetty maa-ainesten lisäksi purkujätteet.

  1. Uudisrakentamisen kiertotalouspilotti

Varsinaista uudisrakentamisen kiertotalouskohdetta Helsingillä ei ole vielä ollut, mutta sellainenkin on nyt tulossa. Helsingin kaupunki aikoo laajentaa Laakson sairaalaa rakentamalla tälle uusia osastoja. Hanke toteutetaan kiertotalouspilottina, mikä tarkoittaa kiertotalousnäkökulman huomioimista heti hankkeen suunnitteluvaiheesta lähtien. Suunnitteluvaiheessa asiantuntija-apua saadaan muun muassa Suomen ympäristökeskukselta ja ympäristöministeriöltä.

  1. Henkilökunnan kiertotalouskoulutukset

Kuten Sitra painottaa, opetuksella ja koulutuksella on tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan KympAkatemia järjestää henkilöstölleen koulutusta eri teemoista, jotka katsotaan tärkeiksi toimialan strategisten tavoitteiden ja osaamisen kehittämisen kannalta. Tämän vuoden teemana ovat ilmastonmuutos ja kiertotalous. Koulutuksen tavoitteena on lisätä kaupungin maankäytöstä, rakentamisesta sekä rakennetun ympäristön ylläpidosta vastaavan henkilökunnan ymmärrystä kiertotaloudesta ensin yleisesti ja myöhemmin syvemmällä tasolla. Jatko-opinnoissa syvennytään kiertotalouden mahdollisuuksiin oman työn kannalta: mitä kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi kaavoittajan, suunnittelijan tai ympäristöasiantuntijan jokapäiväisessä työssä? Miten kiertotaloutta on mahdollista edistää?

  1. Ruokahävikin pienentäminen ja kasvisruoan lisääminen julkisissa ruokapalveluissa

Myös julkisten ruokapalveluiden roolia kuluttajien ruokailutottumusten muokkaajina korostetaan Sitran artikkelissa. Esimerkkinä mainitaan ruokahävikin vähentäminen. Helsingissä Palvelukeskus on jo vuosia pyrkinyt aktiivisesti vähentämään ruokahävikkiä mm. henkilökunnan perehdytyksellä ja motivoinnilla, reseptien kehityksellä, yhteistyöllä asiakkaiden kanssa, menekinseurannalla sekä kampanjoinnilla. Lounailta ylijäänyttä ruokaa myydään edullisesti henkilökunnalle. Muutamissa kohteissa on myös pilotoitu ylijäämäruoan myymistä Lunchie-sovellusten avulla. Pakkalan keskuskeittiössä ylijäänyt ruoka lahjoitetaan Herttoniemen seurakunnalle. Palvelukeskus on lisäksi ollut mukana URBAN FOOD Smart & Clean muutosprojektissa, jossa pyrittiin edistämään hävikkiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista pääkaupunkiseudun ruokamarkkinoilla.

  1. Kuntalaisten aktivointi

Kunnat voivat kannustaa myös asukkaitaan kiertotalouden mukaisiin toimiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunta tarjoaa asukkaille vaihtoehtoja tavanomaisiin kulutustapoihin. Kirjastojen toiminta lienee yksi jakamistalouden vanhimpia muotoja. Helsingin kirjastot ovat kehittäneet tätä systeemiä edelleen; useista kirjastoista voi lainata mm. energiankulutusmittareita, pelikonsoleita, kannettavia tietokoneita, lautapelejä, soittimia, roskapihtejä, kävelysauvoja ja muita kuntoiluvälineitä. Muutamissa kirjastoissa on ompelukoneita, joita voi varata käyttöön määrätyksi ajaksi. Kaupungin kirjastoista yksi toimii Kuinoma-lainauspalvelun toimituspaikkana. Kuinoma-palvelun kautta ihmiset voivat lainata tai vuokrata tavaroitaan toisille käyttäjille.

Monista kaupungin kirjastoista voi varata käyttöön eri kokoisia työskentely- ja kokoushuoneita sekä näyttelytiloja. Kaupungin tiloista ja laitteista löytyisi varmasti laajemminkin potentiaalia jakamiseen ja yhteiskäyttöön. Tämän asian edistäminen onkin nostettu yhdeksi HNH-ohjelman toimenpiteeksi.

Seuraava iso ponnistus tulee olemaan ainakin uusien toimintatapojen juurruttaminen osaksi Helsingin kaupunkiorganisaation arkea niin, etteivät onnistuneet kokeilut jää ainoastaan kokeilun asteelle. Lisäksi on eriarvoisen tärkeää etsiä jatkuvasti uusia kokonaisuuksia, joihin kiertotalousajattelua voidaan soveltaa. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi kaupungin alueella syntyvien biomassojen jatkojalostuksen kehittäminen tai ICT-hankintojen kehittäminen kiertotalousnäkökulmasta. Kaluston ja laitteiden leasingia olisi myös mahdollista hyödyntää nykyistä useammin.

Yleisesti voidaan todeta, että Helsingillä on vielä matkaa taitettavana ennen kuin voimme puhua aidosti kiertotalouskaupungista, mutta ainakin olemme oikeilla raiteilla. Kiertotalouden edistämisessä, kuten muussakin kehittymisessä, on järkevintä lähteä vain rohkeasti liikkeelle ja korjata kurssia matkan varrella. Riittävä kunnianhimo on tärkeää, eikä uuden asian oppimisessa otettavia sivuaskelia ole syytä pelätä. Kokemuksia kannattaa jakaa ja pienistäkin onnistumisista kertoa, vaikka kaikki ei olisikaan vielä täydellistä. Kiertotalouden mahdollisuuksien ja haasteiden äärellä ollaan maailmanlaajuisesti ja yhdessä.

Leona Silberstein, ympäristötarkastaja, Kaupunkiympäristön toimiala

Satu Salonen, projektikoordinaattori (Life-IP Canemure Helsingin osahanke), Kaupunkiympäristön toimiala

Print Friendly, PDF & Email