Purkavalla rakentamisella energiatehokkaampaa ja parempaa kaupunkia

Kun rakennukseen on päässyt kertymään paljon pitkäaikaista korjausvelkaa, on rakennuksen täydellisen saneerauksen vaihtoehtona joskus purkava rakentaminen. Uudesta rakennuksesta on usein paljon helpompi tehdä energiatehokas sekä tilankäytöltään, esteettömyydeltään ja sisäilmasto-oloiltaan laadukas kuin vanhasta.

Jakis

Kuva. Jakomäen kerrostalot ennen purkamista (Helsingin ATT)

Jakomäessä Heka Oy:n 31 kerrostalon korjausohjelma alkoi jo vuonna 1997, jolloin rakennusten todettiin olevan laajan peruskorjauksen tarpeessa. Peruskorjausten edetessä päädyttiin toteuttamaan yhä laaja-alaisempia korjausohjelmia. Vuodesta 2007 alkaen talot saneerattiin aina kantavaan julkisivuun saakka ja lopulta ja viimeiset neljä Heka Oy:n omistamaa kerrostaloa päätettiin niiden heikon kunnon vuoksi purkaa saneerauksen sijaan.

Hankkeessa toimi rakennuttajana Helsingin Att ja rakennukset tulivat vuokrakäyttöön Hekalle. Kerrosalaa samalle tontille tuli lisää. Uusia rakennuksia tuli viisi ja niiden energiatehokkuusluvut (E-luvut) ovat 100 (energialuokka B), 102 (luokka C), 104 (luokka C), 110 (luokka C) ja 114 (luokka C). Valtion rakennusmääräysten minimitaso kerrostaloille on tällä hetkellä 130 kWh/m2.

Puretut entiset rakennukset olivat vanhan vuoden 2007 energialuokituksen mukaista ET-luokkaa E eli noin 200 kWh/m2. Nykymääräysten mukainen E-luku olisi rakennuksilla selvästi yli 200.

Uudiskohteessa energiatehokkaita ratkaisuja

Uusiin kerrostaloihin asennettiin erittäin energiatehokkaat VoltAir-ilmanvaihtokoneet, joiden lämpötilahyötysuhde on 85-89% ja SFP-luku jopa alle 1 kW/(m3/s) (määräystason ollessa 2,0). Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmän vuosihyötysuhde on 69-71% (määräystason ollessa 45%). Ilmanvaihtokoneet valikoituivat lähinnä sen vuoksi, että lentokorkeuden vuoksi rakennusten kokonaiskorkeus on rajoitettu ja perinteisiä ilmanvaihtokonehuoneita ei saatu mahtumaan sen alle. Vanhoissa 70-luvun rakennuksissa ei lämmön talteenottoa poistoilmasta edes ollut.  Muutenkin uudisrakennuksen käytössä olivat tehokkaat perusratkaisut kuten energiatehokkaat ikkunat (U-arvo 0,8), jotka 70-luvun rakentamiseen verrattuna ovat parantuneet huikeasti.

jakis2

Kuva: Tilalle nousseet uudiskohteet (Helsingin ATT)

Johtopäätöksiä

Jakomäen tapauksessa purkavalla rakentamisella puolitettiin energiankulutus, kaupunkiympäristö eheytyi ja monen mielestä myös kaupunkiympäristön arkkitehtoninen ja esteettinen parantui.

Esimerkin perusteella nähdään hyvin, kuinka paljon energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksia on vanhassa rakennuskannassa. Huomattavaa on, että parannusmahdollisuuksia on jopa nykyisten rakennusmääräysten minimitasoon verrattuna. Parhaat Jakomäkeen rakennetut uudisrakennukset nimittäin ovat energiatehokkuudeltaan jo paljon parempia kuin tulossa olevat ”lähes nollaenergiamääräykset” kerrostaloilta edellyttävät. Jakomäen tapauksessa ei kuitenkaan ole vielä esimerkiksi hyödynnetty jäteveden lämmön talteenottoa eikä laajamittaista aurinkopaneelien käyttöä, jotka edelleen pudottaisivat E-lukua alaspäin jopa alle sataan. Kaupungin strategiassa esitetty tavoite pitää Helsingin energiatehokkuusnormit kansallista vähimmäistasoa kunnianhimoisempina onkin ainakin toistaiseksi hyvin perusteltu. Jakomäen kaltaisissa tapauksissa parannukset voivat olla kaupungin kannalta huomattavan positiivisia.

Petteri Huuska, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupunkiympäristö

Lisätietoa:

Minna Launiainen, ATT(etunimi.sukunimi@att.hel.fi)

Hima-lehti 3/2016 

Print Friendly