Uudella valtuustolla mahdollisuus asettaa hyvin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Uusi kaupunginvaltuusto päättää siitä, millaista ilmastopolitiikkaa Helsingissä tehdään seuraavien vuosien aikana. Vastavalmistuneen selvityksen mukaan Helsingillä olisi mahdollisuus asettaa 60 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite vuodelle 2030. Tällöin päästöt asukasta kohden olisivat 73 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Helsingin on mahdollista olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Helsingin ilmastotyötä johtava ryhmä esittää uutta kaupunkistrategiaa varten, miten Helsingin päästöt kehittyvät ja millä toimenpiteillä niitä voidaan vähentää.

Suvilahden aurinkovoimala. Kuva: Helen Oy / Katri Tamminen

Suvilahden aurinkovoimala. Kuva: Helen Oy / Katri Tamminen

Juuri valmistuneessa selvityksessä esitetään vaihtoehtoiset skenaariot Helsingin päästökehitykselle, ilmastotavoitteille ja keskeisille toimenpiteille. Jo aikaisemmin päätetyillä toimilla Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan pienenevän 51 prosentilla 1990–2030. Päästöt pienenevät muun muassa vuoden 2024 Hanasaaren sulkemisen sekä muiden jo päätettyjen Helen Oy:n kehitysohjelman toimenpiteiden ansiosta. Nämä nostavat kaukolämmössä biopolttoaineiden ja lämpöpumppujen osuuden energiasta noin 40 prosenttiin nykyisestä noin 10 prosentista. Myös valtakunnallisen sähköntuotannon päästöt pienenevät merkittävästi, noin 40 prosenttia.

Helsinkiläisten päästöt alas sähköisellä liikenteellä, energiaremonteilla ja aurinkoenergialla

Helsingin kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntijat tuottivat nykykehityksen lisäksi kuusi muuta skenaariota, joilla arvioitiin päästöjen vähentämiskeinoja erityisesti sähkön ja lämmön käytössä sekä liikenteessä. Skenaarioiden mukaan suurimmat päästövähennykset ovat saavutettavissa liikenteessä, 62 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Sähköautoja ja ladattavia hybridejä arvioitiin vuonna 2030 olevan yli kolmannes kaikista autoista Helsingissä. Kävelyn ja pyöräilyn arvioitiin lähes kaksinkertaistuvan ja toisaalta henkilöautoilla liikkumisen vähenevän. Raideliikenteen arvioitiin kasvavan voimakkaasti. Muutos edellyttäisi myös liikenteen hinnoittelujärjestelmän käyttöönottoa.

Rakennusten lämmittäminen on Helsingin suurin päästöjen aiheuttaja, ja sen suhteellisen osuuden arvioidaan säilyvän samana vuoteen 2030. Lämmityksen energiatehokkuudessa olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä parannuksia sekä uudisrakennuksissa että peruskorjattavissa rakennuksissa. Maalämmön yleistyminen vähentäisi Helsingin päästöjä. Erillislämmitteisestä pientalokannasta öljyn osuus on nyt noin puolet ja vuonna 2030 se olisi vain 10 prosenttia, jos kehitys olisi samansuuntaista kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Sähkönkulutus pienenee erityisesti palvelusektorilla ja teollisuudessa energiatehokkuuden paranemisen ansiosta. Myös kotitalouksien sähkönkulutus pienenee asukasta kohti laskettuna, mutta kokonaisuudessaan kulutus kasvaa Helsingin väestönkasvun seurauksena.

”Helsingin kaupunki on jo pitkään tehnyt määrätietoisesti töitä energiansäästön edistämiseksi ja saavuttanut energiansäästösopimusten tavoitteet. Ilmastotyöryhmän ehdottamien päästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme jatkossa kuitenkin entistä enemmän yhteistyötä asukkaiden ja yritysten kanssa, jotta esimerkiksi esikaupunkialueiden energiatehokkuutta saadaan riittävästi parannettua peruskorjausten yhteydessä”, toteaa Helsingin ilmastotyöryhmän puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Lämpöpumppujen ja sähköautojen yleistymisen arvioitiin parantavan energiatehokkuutta, mutta samalla lisäävän hieman sähkönkulutusta. Kolmannes soveltuvasta kattopinta-alasta voitaisiin valjastaa aurinkoenergian käyttöön, jolloin sillä voitaisiin tuottaa sähköstä yhdeksän prosenttia.

Hiilineutraali Helsinki jo vuonna 2040

Selvityksen mukaan Helsingin olisi mahdollista vähentää kokonaispäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Helsingin nykyinen hiilineutraalisuuden tavoitevuosi on 2050.

Ympäristöjohtaja Esa Nikunen ehdottaakin: ”Helsingin tulisi asettaa tämä hiilineutraalisuustavoitteekseen ja kompensoida jäljelle jääneet päästöt paikallisesti tai kansainvälisesti. 80 prosentin päästövähennystä käytetään hiilineutraalisuuden yhteydessä melko yleisesti Euroopassa ja Suomessa.”

Uusi hiilineutraalisuustavoite olisi linjassa Helenin vuoden 2050 ilmastoneutraalisuuden tavoitteen kanssa. Tämä edellyttää fossiilisten polttoaineiden merkittävää vähentämistä kaukolämmön tuotannossa. Mikäli valtio toteuttaa päätöksen kivihiilen käytön kiellosta vuoteen 2030 mennessä, voisi Helsinki aikaistaa hiilineutraalisuustavoitteensa vuosien 2030–2040 välille riippuen korvaavista lämmityspolttoaineista.

Helsingin ilmastotyöryhmä esittää myös, että valtuuston asetettua uudet ilmastotavoitteet kaupunki laatii vuoteen 2030 ulottuvat ilmastotoimenpiteiden linjaukset. Ne sisältäisivät toimenpiteet aikatauluineen, vastuineen, lisäselvitystarpeineen ja kustannusarvioineen.

Lisätiedot

Ympäristösuunnittelija Petteri Huuska
puh. 09 310 28905, etunimi.sukunimi@hel.fi

Selvitys Helsingin uusista ilmastotavoitteista (pdf)
Helsingin ilmastotiekartta

Print Friendly