Helsinkiläisten energiakäänne –mitä voidaan tehdä

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Ympäristötiedon foorumi järjestivät 5.10.2016 tilaisuuden liittyen käynnissä olevaan energiamurrokseen. Helsinki on päättänyt sulkea Hanasaaren voimalan vuoteen 2024 mennessä pyrkiessään eroon fossiilisista polttoaineista. Päätös tarkoittaa käytännössä siirtymistä nykyistä hajautetumpaan energiantuotantojärjestelmään, jossa helsinkiläiset muuttuvat energian kuluttajista energiantuottajiksi ja energiapäättäjiksi.

Fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää tuotetun energiamäärän korvaamista uusiutuvalla energialla tai vähentämällä energiankulutusta. Tilaisuudessa haettiin keinoja edessä olevaan kuluttajien energiakäänteeseen. Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että Helsingistä tehdään hiilineutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tilaisuuden antia hyödynnetään kaupungin ilmastotavoitteiden päivityksessä.

Tilaisuudessa kuultiin lukuisia asiantuntevia esityksiä, jotka löytyvät täältä. Tilaisuuden ehkä kiinnostavin anti liittyi kuitenkin paneelikeskusteluun, jossa toimi vaikuttajia ja asiantuntijoita eri sektoreilta aiheeseen liittyen.

Eco-Viikki_solar_panels__webiso

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 

Taloudellinen tuki hissiremonttien tapaan kannustaisi

Aluksi Helsingin kaupunginhallituksen toiselta varapuheenjohtaja Otso Kivekkäältä (vihr.) kysyttiin valtuuston keinoista edistää energiakäännettä. Kivekäs piti tärkeänä nykyistä politiikkaa, ettei ainakaan estetä uusia ratkaisuja, josta aurinkopaneelien vapauttaminen toimenpideluvasta on ollut hyvä ratkaisu. Kivekäs totesi vaikutuskeinosta myös, että Helsinki myös omistaa 100 % omistusosuudella energiayhtiönsä (Helen), joka puolestaan omistaa kaukolämmön ja sähköntuotannon kaupungissa. Energian kaksisuuntaisuus olisi tärkeä asia, jota tulisi viedä eteenpäin sekä sähkön että lämmön osalta. Nykyisin vain Helen itse kehittää liiketoimintana tätä, toinen mahdollisuus olisi erottaa kaukolämpö erikseen siten, että kuka vaan voi tuottaa lämpöä verkkoon. Tässä on kuitenkin esim. verotuksellisia haasteita. Kaupunki voisi myös alkaa tukea kiinteistöjen energiatehokkuutta ja –tuotantoa vastaavalla tavalla kuin hissiremontteja tuetaan, periaatteellista estettä tähän ei ole ja asiaa tullaan todennäköisesti käsittelemään strategianeuvotteluissa. Kivekäs totesi myös, että ilmastolla pitää olla välitavoitteita etenkin vuodelle 2030, sillä 2050 on aivan liian kaukana, isoissa päätöksissä kyse on jatkossa Salmisaaren hiilivoimalassa ja Vuosaaren kaasuvoimalassa. Vuosaaressa tosin potentiaalia voi löytyä myös uusiutuvista kaasupolttoaineista. Kaukolämpö kuitenkin on keskeinen kysymys, sillä sitä on pakko tuottaa lähellä ja sitä tarvitaan paljon talvella.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitustyökaluja

Seuraavaksi paneelissa keskusteltiin uusiutuvan energian investointimahdollisuuksista, voitaisiinko uusiutuvan energian tuotannossa syntyviä voittoja käyttää investointien rahoittamiseen nykyistä laajemmin investointien vauhdittamiseksi. Kivekäs totesi, että kuntien velkaantumista ei ole haluttu lisätä uusilla investoinneilla, mutta asiasta on keskusteltu budjettineuvotteluissa. Lähienergialiiton vapaaehtoistoiminnassa mukana oleva ja Smart Energy Transition –hankkeessa työskentelevä projektipäällikkö Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta totesi, että kuntarahoitus tarjoaa hyvin edullista lainaa kuntien investoinneille. Kunnat voivat tehdä sen avulla kannattavia aurinkoenergiainvestointeja, joissa sijoitetun pääoman tuotto on useita prosentteja vuodessa. Kuntarahoitus tarjoaa myös Leasing-rahoitusta, jolloin investoinnit eivät näy kuntien velan kasvuna. Helenin uusien energiaratkaisujen yiksikönpäällikkö Perttu Lahtinen kommentoi yleisöstä, että Helen tarjoaa jo tällä hetkellä kokonaisratkaisuja yrityksille esimerkiksi aurinkopaneelien osalta ja voisi hyvin tarjota tätä palvelua myös kaupungille itselleen.

Energia-asiamies hissiasiamiehen tapaan

Paneelilta kysyttiin seuraavaksi, ohjaako kaupunki riittävästi kohti energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa ja missä vaiheessa kaupungin tulisi ohjausta tehdä. Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela totesi, että kerrostaloihin ei tule uusissa lähes nollaenergiarakentamismääräyksissä juuri mitään tehokkuuden paranemista. Reposella on jo Helsinkiin suunnitteilla energiatehokkuudessa paljon pidemmälle menevä passiivirakennustason kerrostalo. Airaksela totesi, että Oulussa on hyvin vahvaa energiatehokkuusohjausta ja olisi perusteltua palkata kaupunkiin yksi hissiasiamiehen kaltainen henkilö, jonka vastuulla olisi energiatehokkuuden edistäminen, tällä voisi saada jo paljon aikaan. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Eva Heiskanen jatkoi, että Oulun ennakoiva rakennusvalvonta on toimivaa, kun rakentajille ennakolta kerrotaan mitä voidaan energian säästämiseksi.  Hän ehdotti, että vastaavaa näkökulmaa voisi soveltaa myös asunto-osakeyhtiöiden korjausten ohjaamiseen, kun tietoa tarjottaisiin oikea-aikaisesti asuinkerrostalojen korjaussyklien perusteella. Ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Jari Viinanen totesi, että rakentaminen on keskeinen asia, missä kaupunki kohtaa kuntalaisen ja siksi olisi tehokas kanava. Ilmastokadulla on pilotoitu uutta palvelua, jossa tehdyt peruskorjaukset voidaan ottaa huomioon. Tiedot on kaivettu pdf-dokumenteista käsityönä, mutta tiedon avaaminen olisi tärkeää mahdollisimman laajassa määrin, sillä energiatiedot ja remonttitiedot edistävät firmojen palvelun tarjoamismahdollisuuksia ja kohtaamismahdollisuudet paranevat. Nyt investointipäätökset jäävät vain suunnittelun asteelle mutta ei aina päästä itse toimeen, tähän tarvitaan monenlaista tukea taloyhtiöille, tätä on pilotoitu Ympäristökeskuksesta käsin pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvontahankkeessa.

Vahvempaa neuvontaa ja vertailutietoa

Ympäristökeskuksen Timo Kuusiola yleisöstä totesi, että tällä hetkellä on kaupungissa asetettu vain ylätason tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi, eikä esimerkiksi ole tavoitetta rakennusten ominaislämmönkulutukselle eikä tarkkaa seurantaa toimenpiteiden toteuttamiseksi, onko järkevää pohtia asiaa vain energiantuotannon kautta? Kivekäs totesi, että rakennusten energia-asioiden edistäminen on hajallaan ja vastuuta asian edistämisestä on palloteltu. Hanasaaren lakkauttamispäätöksen yhteydessä päätettiin, että selvitetään nopeat ja kustannustehokkaat keinot energiansäästöön ja aurinkoenergian mahdollisuudet ja kiinteistövirasto sai myös tähän asiaan rahoitusta, mutta mitään tuloksia ei ole vielä näkynyt.  Yleisöstä kommentoitiin, että Lahdessa on samanlainen tilanne, että on hyvin vaikeaa löytää tietoa esimerkiksi rakennusten poistoilmalämpöpumpuista tai jäteveden lämmön talteenotosta, tähän olisi hyvä saada konkreettista tukea kunnista.

Viinanen totesi, että erilaisista rahoitusmalleista olisi hyvä saada kokonaiskuva, Monissa kaupungeissa ja maissa annetaan merkittävää investointitukea energiaremonteille mutta vaaditaan samalla tiukkoja kriteerejä toteutukselle. Kivekäs totesi, että energiatehokkuuteen ja hajautettuun energiaan pitäisi olla vahvempaa neuvontaa ja jonkintasoinen tuki olisi hyvä olla, joka motivoisi taloyhtiöitä. Heiskanen peräänkuulutti Syken Hinku-mapin kaltaisia kortteja kaupungissa toteutetuista hyvistä toimista, joita voisivat hyödyntää taloyhtiöt ja asukasyhdistykset. Airaksela totesi, että suurin osa yleisöstä on edelleen mutu -tiedon varassa, olisi hyvä olla energia-asiamies, koottuja vertailevia selkeitä kriteerejä valinnoille. Käytännön maailmassa tietyt vesihanat voivat kuluttaa 50 % vähemmän vettä ja energiaa kuin toinen, jonka vuoksi olisi tärkeää olla selkeää vertailutietoa vaihtoehdoista helposti saatavilla. Auvinen totesi, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet poikivat tuloksia. Helsinki voisi päättää että kaikki muutaman prosentin vuosituottoa tuovat investoinnit laitetaan toteutukseen ja lisäksi asukkailla annetaan jonkinlaista tukea, sillä ei ole edes merkitystä kuinka suuri tukiprosentti on, vaan tärkeää on kaupungin tahdonilmaus kaupungin kannalta tärkeistä toimenpiteistä.  Auvinen totesi myös, että tuotto-odotuksia energiayhtiölle voitaisiin laskea, jotta saataisiin pelivaraa tehdä uudenlaisia ratkaisuja. Kivekäs hymyilytti yleisöä toteamalla, että on vihreä puolueen edustaja, joten totta kai kannattaa näitä kaikkia järkeviä ehdotuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja jatkoi. että muutkin puolueet pitäisi saada mukaan, jossa hyvänä keinona olisivat esimerkiksi sähköposti ja puhelin.

Kaupunginhallituksen jäseniä tulisi informoida riittävästi

Tilaisuuden vetäjä ympäristötarkastaja Mira Jarkko kysyi lopuksi vielä toivomusponsista, kun valtuustoon edellyttämät toivomukset etenevät virastolausuntojen kautta keskushallinnon kautta päättäjille, niin hyvin harvoin ne johtavat mihinkään, kuinka niiden vaikuttavuutta saisi paremmaksi? Muutoin vaarana on, että virkakunnan asiantuntemusta ja työaikaa haaskataan. Kivekäs totesi, toivomusponnet ovatkin yleensä vain toivomuksia ja niiden puitteissa vain selvitetään kysyttyä asiaa, ei sinänsä päätetä tehdä asialle mitään. Ratkaisevin vaihe on sitten, kun kaupunginhallituksessa puolen vuoden jälkeen vihdoin saadaan selvitys asiasta ja päätetään asiasta. Silloin jäsenten pitäisi olla riittävän tutustuneita asiaan, jotta ymmärtävät milloin puhutaan tärkeästä asiasta niin, että ehdotukseen pitäisi tarttua ja tehdä myös konkreettisia päätöksiä asian edistämiseksi.

Kansalaisfoorumi suunnitteilla

Greenpeacen Kaisa Kosonen kysyi, tarvittaisiinko nyt jonkinlaista superhanketta muutoksen aikaansaamiseksi, tarvittaisiin uudenlaisia sosiaalisia ja taloudellisia innovaatioita asian käynnistämiseksi. Kivekäs totesi että muutokseen tarvitaan virkakuntaa, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja päättäjiä sekä heidän yhteistyötään. Viinanen totesi, että jonkinlaista kansalaisfoorumia kaivataan ja siitä on jo olemassa alustavia ajatuksia, jolla voitaisiin alkaa kehittää kaupunkia yhteistyössä.

Petteri Huuska, Ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Tutustu myös Ympäristötiedon foorumin julkaisuun Helsinkiläisten energiakäänne

Print Friendly