Helsingin tehokkaimmat päästövähennyskeinot mallinnettu: City Performance Tool

Uutta teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista pienentää huomattavasti Helsingin hiilidioksidipäästöjä. Samalla luotaisiin tuhansia uusia työpaikkoja, selviää Helsingin uudesta City Performance Tool- selvityksestä. Vuoteen 2030 mennessä Helsinki kykenee vähentämään hiilidioksidipäästöjä lähes 50 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Päästövähennykset voidaan saavuttaa uusien liikenne-, kiinteistö- ja energiaratkaisujen avulla. Ilman lisäinvestointeja päästövähennykset jäisivät 34 prosenttiin. Helsingin tavoitteena on päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. City Performance Tool- selvitys julkaistiin 19.5.2016 media-aamiaisella, jossa kiinnostavaan paneelikeskusteluun osallistuivat Janne Öhman (Siemens), Miimu Airaksinen (VTT) sekä Pekka Sauri ja Päivi Kippo-Edlund Helsingin kaupungilta.

13220922_1073607002711504_321337941492638146_n

Petteri Huuska selvityksen julkistustilaisuudessa 19.5.2016 Hotelli Scandic Simonkentässä. Kuva: Jussi Karmala.

City Performance Tool -työkalu havainnollistaa päästökehitystä

Helsingin päästökehitystä ja eri teknologioiden vaikutuksia on arvioitu Siemensin kehittämällä City Performance Tool -työkalulla (CyPT). Työkalua on käytetty menestyksekkäästi useissa Euroopan kaupungeissa, muun muassa Kööpenhaminassa. Helsingissä valittiin yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa kymmenen teknologiaa, jotka auttavat Helsinkiä pääsemään ilmastotavoitteisiinsa. Näiden ratkaisujen päästövähennys- ja työllisyysvaikutukset sekä kustannukset arvioitiin.

Rakennusten energiantehokkuuden parantaminen keskeistä

Selvityksen mukaan suurimmat päästövähennykset saataisiin ruuhkamaksuista, kiinteistötekniikan hyödyntämisestä, aurinkosähköstä ja laivojen maasähköratkaisuista. Helsinkiläiset voivat vaikuttaa muun muassa suosimalla joukkoliikennettä, vaihtamalla sähköautoihin ja parantamalla kotiensa energiatehokkuutta, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Kaupunkialueen päästöjä voidaan vähentää rakennusten energiatehokkuusratkaisuilla 13 prosenttia verrattuna siihen, että lisäinvestointeja ei tehdä. Uudet investoinnit olisivat arvion mukaan 1,9 miljardia euroa, mutta niistä saatavat säästöt olisivat 15 vuoden aikana 2,2 miljardia. Suurimmat päästövähennykset tulisivat kotien kiinteistöautomaatioasteen nostamisella sekä liikekiinteistöjen energiansäästösopimuksilla ja huonekohtaisella automaatiolla. Lisäksi aurinkosähkön laajamittaisella käytöllä voidaan vähentää päästöjä noin kaksi prosenttia.

Ruuhkamaksut parantavat myös ilmanlaatua

Liikenne aiheuttaa nykyisin neljänneksen Helsingin päästöistä. Ilman uusien teknologioiden hyödyntämistä tilanne ei muutu seuraavan 15 vuoden aikana. Liikenteen päästöjä voitaisiin laskea huomattavasti ruuhkamaksuilla ja laivojen maasähköyhteyksillä. Ruuhkamaksut vähentäisivät päästöjä 2,5 prosenttia ja maasähköyhteys 1,9 prosenttia. Laivojen maasähköyhteydet alentaisivat myös ilmanlaatua heikentäviä päästöjä merkittävästi.

Ympäristöhyötyjen lisäksi nyt tutkittujen kymmenen teknologian työllistävät vaikutukset vuoteen 2030 mennessä ovat selvityksen mukaan huomattavat. Näihin investoiminen toisi Helsinkiin jopa 23 000 henkilötyövuotta operointiin, asennukseen ja huoltoon, Siemensin toimitusjohtaja Janne Öhman kertoo.

Päästömallinnus päätöksenteon tukena

Siemens kehittää Helsingille ja muille kaupungeille CyPT-mallista dynaamisesti elävää työkalua. Tällä on jatkossa mahdollista seurata toimenpiteiden vaikutuksia. Siemens kuuluu Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit- yhteistyöverkostoon. Kaupunginvaltuusto määrittelee ilmastotavoitteet vuodelle 2030 ja keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. CyPT-mallinnuksen kanssa samankaltaisia tuloksia on saatu myös Helsingin muista viime aikaisista selvityksistä: Hajautetun energiantuotannon selvitys, 30 % päästövähennysselvitys ja Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt-selvitys. Siitä, miten helsinkiläiset voivat tehdä kaupungista hiilineutraalin, kertoo myös Helsingin ilmastotiekartta.

Helsinki’s 2030 Climate Technologies – City Performance Tool (2016)
Lähtötiedot on julkaistu Helsinki Region Infosharessa.

Lisätietoja:

Lars Maura, kehitysjohtaja, Siemens Osakeyhtiö, 050 567 1677

Petteri Huuska, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 09 310 28905

Sonja-Maria Ignatius, projektisuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 040 5044961

Print Friendly