Pyöräilyyn kannustaa helppous ja hyvinvointi

Miksi ihmiset haluavat pyöräillä Helsingissä? Ei suinkaan ympäristösyistä, vaan siksi, että pyöräily on kätevä tapa liikkua ja se lisää hyvinvointia.

”37 prosenttia helsinkiläisistä pyöräilijöistä korostaa liikkumisen helppoutta ja 36 prosenttia omaa fyysistä hyvinvointia. Vain neljä prosenttia pyöräilee ympäristösyistä”, Helsingin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen kertoo.

Kuntoilu on merkittävä syy pyöräilyyn. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/Veikko Somerpuro

Kuntoilu on merkittävä syy pyöräilyyn. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/Veikko Somerpuro

Tästä syystä pyöräilyä ei markkinoida ensijaisesti ympäristö- tai ilmastotekona. Pyöräilyn yleistyminen on kuitenkin tärkeää Helsingin ilmastopäästöjä vähennettäessä. Liikenne aiheuttaa viidenneksen kaupungin ilmastopäästöistä. Pyöräilyn osuuden lisääntyessä moottoriliikenteen osuus liikenteestä vähenee. Samalla vähenevät liikenteen päästöt. Bonuksena tulevat terveyshaitat pyöräilijöille.

Kevyt liikenne on vanhanaikaista

Helsingin uudet ja tulevat liikenneratkaisut korostavat joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä. Tällä hetkellä Helsingin sisäisistä matkoista jo 11 prosenttia tehdään pyörällä. Vuonna 2020 tuon määrän pitäisi olla jo 15 prosenttia. Helsinkiin rakennetaan lisää pyöräväyliä.

Kevyestä liikenteestä ei kuitenkaan enää puhuta. Moderni kaupunkisuunnittelu lähtee siitä, että pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden tarpeet ovat erilaiset. Niiden väylät erotellaan toisistaan selvästi.

”Ennen suunniteltiin kevyttä liikennettä, mutta se ei ole tiiviissä kaupungissa toimiva ratkaisu”, Keisanen sanoo.

Jalankulkijalla ja pyöräilijällä on eri nopeudet. Pyöräilijä tarvitsee sujuvaa, jatkuvaa ja loogista menoa kuten vaikkapa auto. Jalankulkijalla on mahdollisuus ja usein tarvekin kulkea hitaammin. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden konfliktit syntyvät juuri nopeuseron takia.

Helsingin toimialamalli on hyväksi pyöräilylle

Pyöräilykoordinaattori Keisanen omistaa itse kolme pyörää. Eniten hän pyöräilee työmatkaansa Lauttasaaresta Kamppiin. Hänen mielestään mielenkiintoisin uusi pyörätie on rautatieaseman alittava baana, joka yhdistää idän ja lännen pyöräilyvirrat.

”Toimialamalliin siirtyminen on Helsingin pyöräilylle loistava asia. Siiloutuneessa virastorakenteessa asukkaan ja pyöräilijän näkökulma tahtoi hävitä, koska kaupunkisuunnittelun ketju on hajaantunut eri virastoihin. Pian pääsemme kaikki yhteen tiimiin tekemään parasta mahdollista kaupunkia helsinkiläisille”, Keisanen sanoo.

Helsingin pyöräliikenne –seminaari ja näyttelyn avajaiset Laiturilla 14. huhtikuuta klo 15-18.

Teksti ja lisätiedot: Jussi Karmala, Tiedottaja (etunimi.sukunimi@hel.fi)

Print Friendly