Helsingillä merkittäviä mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvaa energiaa

Helsingin kaupungin asiantuntijoista muodostettu työryhmä työsti kaupunginvaltuuston aloitteesta selvityksen hajautetun energiantuotannon edistämismahdollisuuksista ja kaupungin kiinteistöjen sekä kaupunkirakenteen energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksista.

Hankkeen aikana tehtyjen taustaselvitysten perusteella arvioitiin hajautetun uusiutuvan energian potentiaali merkittäväksi. Helsingin katoilla on huomattava aurinkoenergiapotentiaali. Pöyry Oy:n tekemän selvityksen perusteella voidaan arvioida, että aurinkosähkön teoreettinen tuottopotentiaali nykyisillä kattopinnoilla olisi yli 1000 GWh eli noin neljäsosa Helsingin sähkönkulutuksesta. Samaa luokkaa olevaan arvioon päätyi erillinen, HSY:n ja ja pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen Decumanus EU-hanke. Nykyisillä aurinkosähkön hinnoilla teknistaloudellinen potentiaali olisi Pöyryn mukaan yli 200 GWh. Aurinkosähkö alkaa monissa kohteissa olla jo taloudellisesti kannattavaa ja hintojen aleneminen lisäisi potentiaalia merkittävästi.

Maalämmön teoreettiseksi potentiaaliksi Pöyry arvioi jopa 3000 GWh nykyisten rakennusten osalta, joka on noin kolmasosa Helsingin rakennusten lämmönkulutuksesta. Teknistaloudelliseksi potentiaaliksikin arvioitiin yli 1200 GWh.

Kaupungin omistamille rakennuksille työryhmä ei esittänyt uusia energiatehokkuustavoitteita, koska kaupungin nykyinen kahden prosentin vuotuinen tehostamistavoite on korkea verrattuna valtakunnallisten energiansäästösopimusten yhden prosentin vuotuiseen tavoitetasoon. Selvityksessä kuitenkin todettiin, että kaupungin oman rakennuskannan energiatehokkuuden seurantaa voidaan kehittää tarkemmaksi hyödyntämällä rakennusten käyttöaikoihin, käyttäjämääriin ja sisäilmaolosuhteisiin liittyviä tietoja. Taloudellisesti kannattavaa energiansäästöpotentiaalia on edelleen olemassa ja keinoja käytettävissä rakennusten ja teknisten järjestelmien uusiutuessa.

Selvityksessä todettiin, että kaupunkirakenteelle on tarkoituksenmukaista asettaa pidemmän aikavälin tavoite, kun päästötavoitteet käsitellään kaupungin seuraavan strategiakauden ohjelmassa. Selvitys esitti keinoja energiatehokkuuden kehittämiseksi ja uusiutuvan energian järjestelmälliseksi lisäämiseksi:

  • suunniteltavalle kaupunkirakenteelle asetetaan energiatehokkuustavoite yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä
  • kaupunkirakenteen energiankulutuksen seurantaa kehitetään tarkemmaksi kehittämällä kulutusmittausta, suoritteita ja tilastointia
  • hajautetusti tuotetun uusiutuvan energian mittaamisen työkaluja ja seurantatapoja kehitetään
  • kerättyä tietoa visualisoidaan säästötoimien järkevään suuntaamiseen sekä kiinteistön omistajien avuksi, jotta kustannustehokkaimpien toimet ja uusiutuvan energian tuotantomuodot tunnistetaan
  • uusilla selvityksillä kartoitetaan rakennuskannan energiansäästöpotentiaali ja kannattavimmat energiansäästötoimenpiteet ja rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaali arvioidaan
  • kaupunki voi edistää hajautetun uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energiatehokkuutta neuvonta- ja ohjauspalveluilla kustannustehokkaasti

Uusiutuvan energian edistämiseksi raportissa esitettiin lukuisia toimia. Kannattavinta olisi panostaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Kaukolämpöverkon ulkopuolella öljy- ja sähkölämmitystä on kannattavaa korvata maa- ja aurinkolämmöllä. Raportissa myös esitetään, että kaukolämmitettyjen kiinteistöjen osalta päästöjen vähentäminen on tehokkainta kiinteistöjen energiatehokkuutta lisäämällä ja kaukolämmön tuotannon päästöjä vähentämällä. Uusissa kiinteistöissä hajautetun lämmön tuotanto on kuitenkin vanhoja rakennuksia kannattavampaa, ja selvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä joka viidennessä uudessa rakennuksessa voisi olla maalämpö.

Selvityksessä todetaan, että monissa kohteissa olisi jo nyt teknistaloudellisesti kannattavaa investoida kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen. Syynä hitaaseen toteutukseen voi olla tiedon puute ja se, että kiinteistöjen omistajilla ei ole halukkuutta tai rahaa investointien toteutukseen. 20 vuoden takaisinmaksuaika ei välttämättä houkuttele investointien toteutukseen. Taloyhtiöissä on myös merkittävästi muita investointitarpeita ja lisäinvestointien rahoitus voi osoittautua vaikeaksi, vaikka investointi vaikuttaisikin järkevältä ja kannattavalta. Hankkeiden toteutuminen voi vaatia esimerkiksi uudenlaisia toimintamalleja.

Selvityksessä todetaan, että lämmön talteenoton tehostaminen on taloudellisesti kannattavaa (takaisinmaksuajat tyypillisesti alle 10 vuotta), joten kaupunki voisi ohjauksella ja neuvonnalla edistää niitä toimenpiteitä erityisesti luvitettavien remonttien (esim. linjasaneeraukset) yhteydessä. Ikkuna- ja julkisivuremontit parantavat huomattavasti rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävät lämmön tarvetta ja lämmityskustannuksia, sillä korjausten yhteydessä on noudatettava nykyisiä korjausrakentamisen määräyksiä.

Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös muilla pienemmillä toimenpiteillä kuin selvityksessä tarkastelluilla peruskorjausten yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä. Nämä liittyvät tyypillisesti mm. kiinteistöjen lämmönjako- ja ilmanvaihtojärjestelmien säätöön ja huoltoon. Näiden vaikutusten arvioidaan olevan yhteenlaskettunakin tarkasteltuja toimenpiteitä pienempi, mutta vaikutus voi kuitenkin olla merkittävä ja näitä tuloksia voidaan saada aikaan jo lyhyellä aikavälillä.

Eräs keskeisin keino, jolla Helsingin kaupunki voi vaikuttaa päästöjen vähentämiseen, on neuvonta ja ohjaus. Selvityksessä esitetään, että eri tahojen antamia neuvontapalveluja voisi kehittää yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, joka jakaisi tietoa sekä kiinteistöjen energiatehokkuustoimista että hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksista. Lupapalveluihin voisi liittää myös neuvontapalveluja ns. yhden luukun periaatteen mahdollistamiseksi. Hajautettua tuotantoa voi edistää tarjoamalla tietoa aurinkoenergian potentiaaleista (esim. kattojen lämpökamerakuvaukset), maalämpöön soveltumista alueista sekä hyödyntämällä avointa dataa (esim. ilmastoatlas, kiinteistökohtaisen uusiutuvan hajautetun tuotannon kehittymisen seuranta).

Lisätietoa: Petteri Huuska, Helsingin ympäristökeskus (@hel.fi)

Raporttiliite: Hajautetun energiatuotannon edistämisen selvittäminen sekä kaupungin kiinteistöjen ja kaupunkirakenteen energiatehokkuuden tavoitteiden ja seurannan laatiminen

Print Friendly