Helsingillä on kirjattuna yli 600 ilmastotoimenpidettä

Tuulivoima

Helsinki tarvitsee myös asukkaat ilmastotyöhön. Kaupunki ei voi tehdä kaikkea.

Helsinki toteutti selvityksen ilmastopolitiikan tavoitteista ja toimenpiteistä. Selvityksen mukaan kaupungin ilmastotyötä ohjaavissa asiakirjoissa on kirjattuna lähes 60 ilmastotavoitetta ja yli 600 toimenpidettä, jotka ovat osin päällekkäisiä.

Osa-alueittain toimenpiteitä oli eniten ilmastonmuutoksen hillinnässä, josta yli 200 oli rakennusten energiatehokkuudessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa toimenpiteitä oli selvästi vähemmän. Sopeutumisessa eniten toimenpiteitä oli hulevesien hallinnassa.

Selvitys tehtiin THL:n kehittämällä avoimella Opasnet-alustalla, joka on verkkosivusto yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemiseen.

Asukkaat pitää ottaa mukaan

Työssä selvitettiin, kuinka suuri osa toimenpiteistä kytkeytyy välittömiin, Helsingin alueen päästöihin ja kuinka suuri osa välillisiin eli tuotannon ja kulutuksen elinkaarivaikutuksiin. Havaintojen mukaan toimenpiteet kohdistuivat yleisimmin välittömiin hiilidioksidipäästöihin ja erityisesti liikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen.

Helsingin alueen päästöistä yli puolet muodostuu lämmityksestä, neljännes liikkumisesta ja viidennes kulutussähköstä. Kun välilliset päästöt lasketaan mukaan, helsinkiläisten hiilijalanjälki on yli kaksinkertainen. Välillisiin päästöihin on kuitenkin hyvin vähän toimenpiteitä välittömiin verrattuna.

Kaupunki oli pääasiallinen toteuttajataho jopa 74 prosentissa toimenpiteistä. Yritykset tai muut organisaatiot olivat toteuttajia 12 prosentissa ja asukkaat 6 prosentissa toimenpiteistä. Helsingin alueen päästöistä vain noin 10 prosenttia tulee kaupungin organisaation kiinteistöjen ja joukkoliikenteen energiankulutuksesta. Esimerkiksi strategiaohjelman tavoitteeseen ”Asuntokanta energiatehostuu” liittyy 47 toimenpidettä. Näistä asukkaiden toimenpiteitä on vain yksi. Tämä kertoo siitä, että vielä ei kaupungilla ole kunnolla tunnistettu tärkeää mahdollisuutta ottaa asukas toimenpiteiden keskiöön toimijaksi.

Vähemmän, mutta selkeämpia toimenpiteitä kaivataan

Tietoa toimenpiteiden kustannuksista oli vain rajoitetusti saatavilla. Helsingin ilmastopolitiikkaa edistäisi, jos pystyttäisiin järjestelmällisesti arvioimaan yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tätä tietoa kannattaisi käyttää toimenpiteiden priorisoinnissa. Etenkin sopeutumisen toimenpiteiden seuranta tarvitsisi kehittämistä: useimmiten pystytään sanomaan vain, onko toimenpide tehty – vaikuttavuutta ei ole kuitenkaan pystytty arvioimaan.

Tunnistetut toimenpiteet ovat erilaisia, mutta osittain päällekkäisiä. Ohjelmia kertyy toistensa päälle ja epäselvää on, miten vanhat tavoitteet ovat edistyneet ja korvaavatko uudet tavoitteet vanhat. Ilmastopolitiikan hallittavuus paranisi jos olisi vähemmän ja selkeämpiä suunniteltuja toimenpiteitä. Toimenpiteet kannattaisi käydä vertaillen läpi ja jokainen hallintokunta voisi tiivistää niitä ja etsiä mahdollisia synergioita muiden toimenpiteiden kanssa. Nyt tehty tarkastelu kannattaisi ottaa laajasti jatkosuunnittelun pohjaksi kaupungilla. Selvitys on saatavilla osoitteesta http://fi.opasnet.org/fi/Helsingin_ilmastonmuutos_-tiekartta.

Työ toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Nordem Oy:n, Itä-Suomen yliopiston ja Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Lisätietoja:

Sonja-Maria Ignatius, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@hel.fiJouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, etunimi.sukunimi@thl.fi

Print Friendly