Helsinki sopeutuu ilmaston muuttumiseen

Ilmatieteen laitoksen tuoreimpien ennusteiden mukaan Helsingin ilmasto saattaa lämmetä jopa kuusi astetta vuosisadan loppuun mennessä, mikäli fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu jatkuu maailmassa nykyisellään. Sademäärät saattavat kasvaa noin 20 prosenttia, ja ne tulevat entistä voimakkaampina rankkasateina, mutta toisaalta myös pitkien hellejaksojen määrä kasvaa. Merenpinta saattaa Helsingin edustalla nousta lähes metrin, vaikka jääkauden jälkeinen maanpinnan kohoaminen lieventää meillä hieman merenpinnan nousua. Tämä aiheuttaa tarvetta uudistaa suunnittelua, rakentamista ja kaavoitusta ilmaston muuttumisen paremmin huomioivaksi.

Helsingin Sanomat uutisoi lokakuussaa Tanskan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Tasainen Tanska sijaitsee tuulten ja sateiden kannalta Helsinkiä haavoittuvalla paikalla valtameren äärellä. Jopa Pieni merenneito -patsas on vaarassa upota, tai ainakin sen pyrstö voi kastua jo sadan vuoden sisällä, sillä merenpinta Kööpenhaminassa nousee todennäköisimmin luokkaa 0,7 metriä, mutta pahimmillaan jopa 2,2 metriä.

Yksin Kööpenhaminan tulvasuojien kustannukset kohoavat lähivuosikymmeninä jopa 340 miljoonaan euroon. Tämä on kuitenkin toisaalta suhteellista. Kööpenhaminan suhtautuminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen muuttui toinen heinäkuuta 2011, kun ennennäkemätön rankkasade ja siitä aiheutunut tuhotulva peitti kaupungin veteen ja aiheutti yhden päivän aikana arviolta miljardin euron vahingot.

Vaikka Helsingissä tapahtuvien ilmastollisten muutosten arvioidaan sopeutumisen kannalta olevan Kööpenhaminaa lievempiä, ovat muutokset meilläkin niin suuria, että ne täytyy ottaa huomioon jo tänä päivänä, jotta tulevaisuuden Helsinki pystyy muuttuvaan ilmastoon sopeutumaan.

Voimakas ilmastonmuutos voi johtaa esimerkiksi maailmanlaajuiseen ruuantuotannon heikkenemisen ja suureen pakolaisongelmaan, jolloin sopeutumiskeinot alkavat olla rajallisia. Tämän vuoksi meidän täytyy sopeutumisen ohella rajoittaa aiheuttamamme kasvihuonekaasupäästöt kestävälle tasolle eli käytännössä nollaan vuosisadan lopulla, länsimaissa jo aiemmin. Ilmasto kuitenkin muuttuu Helsingissä parhaassakin tapauksessa merkittävästi kuluvalla vuosisadalla.

Onneksi käynnissä on jo monia hankkeita, joilla etsitään hyviä malleja ja käytäntöjä, joilla muuttuvaan ilmastoon voidaan riittävästi varautua. Monet toimet maksavat, mutta ne kuitenkin maksavat itsensä takaisin pitkässä juoksussa riskien vähenemisen ansiosta. Meillä myös etsitään kustannustehokkaimpia toimintamalleja, joilla veronmaksajien rahoja käytetään mahdollisimman järkevästi esimerkiksi rankkasadetulviin varautumisessa.

Helsingin kaupunki on valmistelemassa tiekarttaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseksi. Työn aikana kootaan keskeiset toimenpiteet ja toimijat yhteen pohtimaan, mitä asioille voidaan tehdä ilmastollisesti kestävän tulevaisuuden takaamiseksi. Pelastetaan Helsinki yhdessä.

Petteri Huuska, ympäristösuunnittelija, etunimi.sukunimi@hel.fi

 

Print Friendly