Uusia ilmastoideoita Amsterdamista

Pyörä

Pyöräilyn suosio on kasvanut Amsterdamissa räjähdysmäisesti.

Helsingin ympäristölautakunta vieraili Amsterdamissa kesäkuussa opintomatkalla tutustumassa kaupungin kestävän kehityksen ratkaisuihin. Amsterdam ja hollantilaiset ympäristöosaajat olivat matkalaisten mielestä maineensa veroisia. Erityisen hienoa oli kuulla innostuneita ja uusia ajatuksia herättäneitä alustuksia, joita oli saatu mahtumaan tiukkaan ohjelmaan runsaasti. Vastaanotto oli ystävällinen ja isännät olivat paneutuneet asiaan. Järjestelyt sujuivat nappiin.

Maiheutti suunnilleen yhden keskivetosuomalaisen vuotuisen kasvihuonekaasupäästön verran lisäkuormaa ilmastolle. Mitä sen vastineeksi ja kompensaatioksi? Saimme paljonkin mielestäni toteutuskelpoisia uusia juttuja Helsingin ilmastotyöhön, johon tarvitaan lisää konkretiaa. Amsterdamin kaupungin ykköshanke on ilmastorahasto, jonka 75 miljoonan pääoman turvin voidaan rahoittaa edullisesti esim. taloyhtiöiden energiaremontteja. Lainan takaisinmaksu sujuu vaivatta säästyneiden energiakustannusten kautta. Erittäin kiinnostava on myös Hollannin vahva ympäristölaki, joka puree myös energiansäästöön laitoksissa ja yrityksissä. Voitaisiinko esimerkiksi Helsingin ympäristömääräyksiä kehittää tähän suuntaan?

Vaikuttavaa oli havaita, että ilmastotyö ei Amsterdamissa ole ensisijaisesti kaupunkivetoista, vaan esimerkiksi yritysyhteistyö on pitkällä. Voimme ottaa tästä oppia ja kehittää edelleen ilmastokumppaniverkostomme toimintaa konkreettisten hankkeiden muodossa. Amsterdamin Smart City -hanke on hyvänä mallina. Myös Schipholin lentokenttä oli kiinnostava kohde.

Hienoa oli nähdä, kuinka Amsterdam vaalii viheralueitaan ja kehittää voimakkaasti mm. viherkattoja, jotka puhdistavat ilmaa, viilentävät taloja ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta keskustassa ja sitä kautta ihmisten terveyttä. Saimme kuulla, että terveimmät ihmiset asuvatkin Amsterdamissa viihtyisässä keskustassa. Viherkatot sitä paitsi lisäävät asuntojen arvoa.

Myös materiaalien täydelliseen kiertoon ja kierrätystalouteen pyrkivät järjestelmät olivat kehitteillä ja yritysvetoisesti. Näin luodaan samalla uusia työpaikkoja, kun toimitaan resurssiviisaasti.

Kokonaisuutena Amsterdam on hoitanut perusasiat hyvin ympäristönsuojelussa. Kun Hollanti on tiheään asuttu, on ollut pakko kehittää toimivat järjestelmät sekä vesi- että jätehuoltoon. Green City Index- vertailu luokitteli Amsterdamin Euroopan 5. vihreimmäksi pääkaupungiksi. Samassa vertailussa Helsinki oli 7. sijalla.

Kaupungin tavoitteet ovat korkealla kasvihuonekaasupäästöjen suhteen, pyrkimys on 40 % vähennykseen vuoteen 2025 mennessä. Yllättävää oli kuitenkaan kuulla, että tähänastinen päästökehitys ei ole ollut lähellekään tavoitteiden mukaista. Hämmästys oli suuri, kun kerroin, että olemme Helsingissä pudottaneet päästöjämme jo 21 % vuoden 1990 tasosta. Emme ehkä sittenkään ole näiden kovien faktojen valossa kovin huonoja, vaikka uutta innovatiivisuutta ja potkua omiin kuvioihin tarvitaankin. Meillehän olisi realistisesti ottaen suhteellisen helppoa olla näissä asioissa maailman paras, jos vain haluamme.

Ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
etunimi.sukunimi@hel.fi

Print Friendly