Voiko luonto sitoa hiilipäästömme?

Jos päästöt laskevat 95 %, voi luonto sitoa Helsingin päästöt. Kuva: Petteri Huuska

Jos päästöt laskevat 95 %, voi luonto sitoa Helsingin päästöt. Kuva: Petteri Huuska

Helsingissä on moneen suurkaupunkiin verrattuna runsaasti viheralueita. Voiko luonto siis sitoa hiilidioksidin jonka päästämme? Helsingin metsien, peltojen ja puistojen hiilivarastot ja sen muutos yhden vuoden aikana arvioitiin Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA -hankkeessa. Hiiltä on sitoutunut Helsingin biomassaan ja maaperään yhteensä 1 250 miljoonaa kiloa.

Poltettaessa tämä määrä hiiltä syntyy siitä hiilidioksidia 4 500 miljoonaa kiloa.  Helsinkiläisten liikkumisen ja energiankäytön päästöt ovat luokkaa 3 000 miljoonaa kiloa, mikä tarkoittaa, että Helsinkiläiset ”polttavat” 1,5 vuodessa oman alueensa hiilivaraston! Mikäli huomioidaan kulutuksen, eli esimerkiksi ruoan ja tavaroiden aiheuttamat päästöt ei hiilivarastomme riitä edes vuodeksi. Vertailu kuvaa sitä kuinka valtavat päästöt aiheutamme verrattuna lähielinympäristömme luonnon mahdollisuuksiin poistaa hiiltä ilmakehästä. Tilanne muuttuu vasta kun saamme päästömme kestävälle tasolle.

ILKKA-hankkeessa laskettiin myös Helsingin hiilivaraston muutos vuodessa. Tulos oli ehkä yllättäenkin positiivinen (kasvua 35 miljoonaa kiloa hiiltä vuodessa) eli metsät kasvavat tällä hetkellä hyvin ja sitovat hiiltä. Kun hiilen muuttaa hiilidioksidiksi saadaan tulokseksi, että hiilidioksidia sitoutuu 130 miljoonaa kiloa vuodessa eli 26 000 asukkaan päästöjen verran.

Mikä on kestävä taso? Teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjä kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan 80-95 prosenttia vuoteen 2050, jotta maapallon keskilämpötila nousisi vain siedettävän verran kahdella lämpöasteella. Kasvattamalla Helsingin hiilinielut 1,5-kertaiseksi vuonna 2050 ja vähentämällä päästöjä 95 prosenttia päästään tasapainoon eli Helsingin päästöt olisivat yhtä suuret kuin luonnon nielu. Luonto voisi siis periaatteessa sitoa meidän päästömme, mutta se vaatii hiilinielun kasvattamista ja huomattavaa päästöjen vähennystä.

Kasvavassa kaupungissa nielujen kasvattaminen on kuitenkin vaikeata. Tärkeätä onkin edes turvata hiilivarastomme ja minimoida sen vähenemistä. Maankäytön suunnittelijoiden työtä helpottamaan ILKKA-hankkeessa tehtiin hiililaskuri,  joka laskee tietyn kaava-alueen maankäytön muutoksesta aiheutuvan kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastojen muutoksen sekä puurakentamisen vaikutuksen. Lisäksi laadittiin yksinkertainen tarkistuslista. Näiden avulla voidaan vähentää hiilivaraston pienenemistä suunnittelualueella muun muassa puurakentamisella, tonttipuilla, viherpinnoilla ja -rakenteilla.

Lisätietoa:

Ympäristötarkastaja
Jari Viinanen
etunimi.sukunimi@hel.fi

ILKKA –hanke:

Projektikoordinaattori
Elina Järvelä
etunimi.sukunimi@hel.fi

http://www.ilmastotyokalut.fi/tyokalut/hiilinielut/

Print Friendly