Vihreä kasvu tekniikan messujen kuumin trendi

Hannoverin messut

Hannoverin rakenteilla oleva 0-energia-alue ja kaupungintalon etuoven pyöräparkki.

Hannoverissa järjestettiin huhtikuussa maailman suurimmat tekniikan alan messut.
Messuilla kävi hyvin ilmi, mikä on suurin asia tällä hetkellä maailmantaloudessa.
Jollekin se voi olla yllätys, mutta vastaus on tietenkin ympäristötekniikka,
resurssitehokkuus, energiatehokkuus, uusiutuva energia ja vihreä kasvu. Mihinkään
muuhun johtopäätökseen on vaikea päätyä, kun vaeltaa messuhallissa toisensa
perään ihailemassa sähköautoja, tuulivoimaratkaisuja, kerrostalon korkuisia
viherhuoneita ruuankasvatukseen tai kotien tai kaupunkien
energianhallintajärjestelmiä.

Perinteisten energia-alan toimijoiden ohella ympäristöä säästäviä palveluita ovat alkaneet tarjota myös suuret vakuutuslaitokset ja pankit, jotka taistelevat omasta osastaan kasvavilla markkinoilla. Saksa toki toimii muutoksessa keskeisenä veturina, koska energiakäänne (Energiwende) nauttii siellä niin suurta kansansuosiota.

Olin messuilla maailman kaupunkien kestävän kehityksen järjestön ICLEI:n pynnöstä esittelemässä Helsingin parhaita ilmastonmuutokseen ja energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja. Rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, joka toimii ICLEI:n Euroopan hallituksessa, osallistui messuilla paneelikeskusteluun kestävien hankintojen Procura+-projektin puitteissa.

Pidin oman esitykseni ICLEI:n Urban Leds -hankkeen puitteissa, jossa vaihdetaan tietoja Euroopan johtavien kaupunkien ja kehittyvien maiden kaupunkien välillä.  Eikä meillä ole mitään hävettävää maailman mittakaavassa, jos katsot hyviä käytäntöjämme http://www.stadinilmasto.fi/hyvia-esimerkkeja/. Esimerkiksi maailman laajimmalla sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen yhteistuotantojärjestelmällä teemme valtavan vaikutuksen muualla maailmassa ja meiltä halutaan ottaa oppia. Helsingin energian kehitysohjelma aiheutti myös innostusta. Myös rakennustemme perinteinen energiatehokkuus on hyvin arvostettu asia maailmalla, joukkoliikennejärjestelmämme pärjää upeasti vertailuissa ja ympäristöpolitiikkamme sisältää hyvin kunnianhimoisia tavoitteita.

Mutta juna kulkee tällä hetkellä kovaa Euroopassa, ja oppia voimme saada muualtakin. Esimerkiksi Hannoverin kaupunki ja seutu ovat todella kunnianhimoisia ilmastonsuojelussa. Koko kaupungin johto ja virkamieskunta, yritykset ja asukkaat ovat yhtenä rintamana suojelemassa maapallon ilmastoa. Hannover on vahvasti jo 1990-luvulta saakka toiminut ilmaston puolesta ja sitoutunut 40 % CO2-päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki aikoo vähentää päästöjä 80-95 % vuonna 2050. Kaupungilla on myös kunnianhimoinen tavoite vähentää energiankulutusta 50 % vuonna 2050.

Hannover on yksi Saksan 19 johtavasta kaupungista, jotka ovat sitoutuneet tukemaan energiakäännettä. Kaupungissa järjestettiin hiljattain suuren mittakaavan ilmastonsuojelun sitouttamishanke, jossa 240 asiantuntijan, tiedeyhteisön, yritysten sekä asukkaiden avulla saavutettiin päästöjen vähentämisen tiekartta seitsemälle keskeiselle sektorille. Hankkeen lopputuloksena saavutettiin ilmastosuojelun ”yleiskaava”, jossa määritettiin konkreettinen tavoitepolku päästötavoitteen tueksi.

Esimerkiksi talousryhmässä oli edustajana 24 tahoa, myös pankkien edustajia. Työryhmän ehdotuksessa kaupungin tulisi panostaa vihreään IT-sektoriin, etenkin palvelu- ja liikerakennusten energiatehokkuuteen, ilmastokriteerit tulisi asettaa investointikriteereiksi, teollisuuden prosessilämmön hyödyntämistä tulisi lisätä ja energiakonsultointia ja -auditointia tulisi merkittävästi lisätä energiansäästön ja rakennusten olosuhteiden paremmaksi hallitsemiseksi.

Hannover toimii jo käytännön tasollakin nopeaan tahtiin, sillä se on rakentamassa ensimmäistä nollaenergia-asuinaluetta, joka tuottaa kaiken energiansa itse, jonka osana on asuinaluetta varten rakennettava pienvesivoimala.

Keskeinen johtopäätös matkasta voisi olla, että meillä Helsingissä ovat monet asiat hyvällä tasolla, mutta kunnianhimoa voidaan edelleen nostaa ja vihreään kasvuun panostaa entistä enemmän. Vai onko meillä edes vaihtoehtoa?

Lisätietoa:

Ympäristösuunnittelija
Petteri Huuska
etunimi.sukunimi@hel.fi

Print Friendly