Personal trainer tsemppasi ilmastokadun perheitä ilmastoystävällisiin valintoihin

Kuva: Elina Mattero

Kuva: Elina Mattero

Asumisen energiankulutuksesta, liikkumisesta ja ravinnosta syntyy yksittäisen perheen merkittävimmät ilmastovaikutukset. Personal trainer -kokeilussa kuusi perhettä Helsingin ja Vantaan Ilmastokaduilta halusi vähentää arjen valintojensa ilmastovaikutuksia. Perheitä sparraamassa olivat personal climate trainer Nuppu Stenros sekä ympäristöasiantuntija Leo Stranius.

Treeniohjelmiin sisältyi kasvisruokapäivien lisäämistä, autottomuuskokeiluja, valaistuksen läsnäolotunnistimia, ympäristömerkittyä sähköä sekä jätteen ja hävikin vähentämistä. Kokeiluun osallistunut Aizpurun perhe yllättyi naudanlihan ja juuston suuresta hiilijalanjäljestä. Kasvisruokailun lisäämisen lisäksi helppoja keinoja vähentää omaa ilmastovaikutusta ovat yksityisautoilun vähentäminen ja siirtyminen uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön. Sparrattavat perheet jakoivat kokemuksiaan Personal Trainer –videoilla.

Linkki videoihin:

https://www.youtube.com/channel/UCsUk9v7FgY9Cru1Kkrrsmng

Lisätietoa:

http://ilmastokatu.fi/

Viliina Evokari, Helsingin ilmastokadun projektikoordinaattori, viliina.evokari@hel.fi 

Sadevedellä vihreämpää kaupunkiympäristöä

Ilmastonmuutoksen myötä sademäärät kasvavat ja rankkasateet lisääntyvät. Kun samalla kaupungit täydennysrakentamisen myötä tiivistyvät, vettä läpäisevä pinta vähenee ja vanhaan viemäristöön valuu enemmän vettä. Tulvariskin välttäminen pakottaa etsimään uudenlaisia kestäviä hulevesiratkaisuja.

Maunulanpuistoon avattiin viime kesänä biosuodatukseen perustuva luonnonmukainen huleveden hallintaratkaisu. Järjestelmä hidastaa ja puhdistaa entisen Maaliikennekeskuksen alueelta sadevesiä ennen niiden johtamista Haaganpuroon. Hankkeen tavoitteena on parantaa Haaganpuron eliöstön (muun muassa taimenten) elinoloja sekä pilotoida biosuodatuksen toimivuutta hulevesien puhdistuksessa.

Kuva: Kajsa Rosqvist

Kuva: Kajsa Rosqvist

Lue loppuun

Kaavoituksen ilmastotarkastelu julkaistiin

Moniin ilmastonmuutoksen vaikutuksista voidaan vastata hyvällä maankäytön suunittelulla. Esimerkiksi kasvaviin sademääriin ja lisääntyviin helteisiin on mahdollista sopeutua ennakolta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää muun muassa kaavoittajilta ja muilta kaupunkisuunnittelijoilta tietotaitoa. Nyt julkaistussa raportissa selvitettiin, miten kaupunkisuunnittelussa on otettu ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioon. Erityisesti tarkasteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisältymistä vuosien 2015 ja 2016 kaavoihin. Myös ilmastonmuutoksen hillintään suoraan liittyvät kaavamerkinnät otettiin huomioon.

kaavaselvitys2015

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että kaavoissa on kohtuullisesti sopeutumiseen ja erityisesti hulevesien hallintaan liittyviä kaavamerkintöjä ja –määräyksiä. Sen sijaan suoria hillintään liittyviä määräyksiä on hyvin vähän. Useimmiten merkinnät ja määräykset koskivat istutettavaa tai säilytettävään kasvillisuutta tai puustoa, viherkattoja, läpäiseviä pintoja, ja hulevesien viivyttämistä tai imeyttämistä. Hulevesien hallintaan kiinnitetään nykyisin huomiota vähänkin isommissa kaavahankkeissa, mutta selkeät sopeutumisen ohjeistukset ja toimintatavat puuttuvat kaavoituksessa. Yhtenäiset käytännöt ja vaatimukset ovat tärkeitä myös kaupunkilaisten yhdenmukaisen kohtelun takia. Tarkastelun perusteella ei pystytä vielä sanomaan, kuinka tietoisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaikuttavia määräyksiä on asetettu, tai ovatko määräykset riittäviä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista kaupunkisuunnittelussa kehitetään vuoden 2017 aikana kaupungin organisaation uudistuessa.

Julkaisu: Ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisältyminen Helsingin kaupunki-suunnitteluun – Tilannekatsaus vuosien 2015–2016 kaavaehdotuksiin ja suunnitteluprosessin eri vaiheisiin

iWaterille lippulaivastatus!

Hienoja uutisia: Integrated Storm Water Management (iWater)-hankkeelle on myönnetty EU:n Itämeren alueen strategian lippulaivastatus. Status on saatu tunnustuksena hankkeen rajat ylittävästä laajasta yhteistyöstä kaupunkisuunnittelun ja kestävän hulevesien hallinnan saralla Itämeren alueella.

iWater-hanke edistää moniarvoisia ja integroituja hulevesien hallintaratkaisuja ja tuottaa kaupunkisuunnitteluun työkaluja, joilla luodaan laadukasta ja hyvinvoivaa kaupunkiympäristöä. Hankkeen partnereina on seitsemän kaupunkia Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta Aalto-yliopiston ja Itämeren kaupunkien liiton lisäksi.

Söderhamn

Helsinki ja Turku vastaavat hankkeessa viherkerroinmenetelmän ja integroidun hulevesien hallinnan ohjeistuksen kehittämisestä. Toimenpiteet toteuttavat samalla kaupunkien yhteistä Itämeri-toimenpideohjelmaa ja Itämerihaasteen tavoitteita.

Lue lisää

Suunnittelukilpailu! Millainen on maailman ensimmäinen ekotehokas terassi?

Helsingin kaupunki hakee uutta ja innovatiivista terassikonseptia, jolla voidaan pidentää terassikautta pohjoisissa olosuhteissa ekologisuudesta tinkimättä. Kaupunki on käynnistänyt Ekotehokas terassi -kilpailun, jossa tavoitellaan ensimmäisenä maailmassa ympäristönäkökulmat huomioon ottavan terassin mallia. Sen avulla halutaan tuoda ekologisuus ja kestävät energiavalinnat lähelle kuntalaisia Helsingin ravintolaterasseille ja kaupunkikuvaan.

Helsinkiläiset nauttivat terassielämästä. Helsingin kaupungin aineistopankki / Aleksi Salonen

Lue loppuun