Helsingin tehokkaimmat päästövähennyskeinot mallinnettu: City Performance Tool

Uutta teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista pienentää huomattavasti Helsingin hiilidioksidipäästöjä. Samalla luotaisiin tuhansia uusia työpaikkoja. Vuoteen 2030 mennessä Helsinki kykenee vähentämään hiilidioksidipäästöjä lähes 50 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Päästövähennykset voidaan saavuttaa uusien liikenne-, kiinteistö- ja energiaratkaisujen avulla. Ilman lisäinvestointeja päästövähennykset jäisivät 34 prosenttiin. Helsingin tavoitteena on päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Helsingin tekoja esittelee Helsingin ilmastotiekartta. Selvitys julkaistiin 19.5.2016 media-aamiaisella, jossa kiinnostavaan paneelikeskusteluun osallistuivat Janne Öhman (Siemens), Miimu Airaksinen (VTT) sekä Pekka Sauri ja Päivi Kippo-Edlund Helsingin kaupungilta.

13220922_1073607002711504_321337941492638146_n

Petteri Huuska selvityksen julkistustilaisuudessa 19.5.2016 Hotelli Scandic Simonkentässä. Kuva: Jussi Karmala.

Lue loppuun

Pyöräilyyn kannustaa helppous ja hyvinvointi

Miksi ihmiset haluavat pyöräillä Helsingissä? Ei suinkaan ympäristösyistä, vaan siksi, että pyöräily on kätevä tapa liikkua ja se lisää hyvinvointia.

”37 prosenttia helsinkiläisistä pyöräilijöistä korostaa liikkumisen helppoutta ja 36 prosenttia omaa fyysistä hyvinvointia. Vain neljä prosenttia pyöräilee ympäristösyistä”, Helsingin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen kertoo.

Kuntoilu on merkittävä syy pyöräilyyn. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/Veikko Somerpuro

Kuntoilu on merkittävä syy pyöräilyyn. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/Veikko Somerpuro

Lue loppuun

Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla 2020, 2050 ja 2100

Helsingissä on käynnissä ja käynnistymässä useita ranta-alueille sijoittuvia laajoja rakentamisprojekteja. Tonttien riittävä korkeusasema merenpintaan nähden on kysymys, joka tulee ratkaista siten, ettei myöskään tarpeettoman suuren varmuusvaran kautta lisättäisi liikaa kustannuksia. Sekä ali- että yliarviot voivat aiheuttaa yllättävän suuria lisäkustannuksia. Ilmatieteen laitos teki Helsingin kaupungin kiinteistöviraston geoteknisen osaston tilauksesta tutkimuksen aallokosta Helsingin rannikkovesillä. Raportti esittelee vuosina 2012 – 2014 tehtyjä aalto-, tuuli- ja vedenkorkeusmittauksia. Aaltomittauksia poijuilla tehtiin 18 pisteessä.

www.hel.fi/static/kv/turvalliset-rakentamiskorkeudet.pdf

Lisätietoja: projektipäällikkö Ilkka Vähäaho, kiinteistövirasto

meripäivä_seppo_laakso

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/ Seppo Laakso

 

Uutta ilmastoyhteistyötä kaupungilla!

Tunnelmia ilmastoverkoston aloitustilaisuudesta. Kuva: Julia Jousilahti

Helsingin ilmastotyö otti askeleen eteenpäin Helsingin ilmastoverkoston ja Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmän perustamisen ansiosta. Nämä uudet ryhmät perustettiin, jotta Helsingin ilmastotavoitteet saadaan käytännön toimenpiteiksi entistä tehokkaammin. Ryhmien työn lähtökohtana toimii Helsingin Ilmastotiekartta, joka esittelee kaupungin ja jokaisen helsinkiläisen tärkeimmät ilmastoteot. 

Lue loppuun

Helsingin energiakatselmoitujen vuokra-asuntojen säästöinvestoinnit takaisin alle kolmessa vuodessa

Helsingin kaupungin asunnot (Heka), joka on Helsingin kaupungin omistuksessa, teetti viime vuoden aikana energiansäästökatselmuksia kerrostalokantaan. Katselmukset ovat osa energiantehokkuuslain velvoitteita.

Vuoden 2015 aikana Hekassa järjestettiin Energiaviraston ja Motivan järjestämä energiakatselmuksen vastuuhenkilökoulutus. Tämän jälkeen kartoitettiin Hekan kiinteistökannasta potentiaaliset katselmoitavat kohteet. Näistä valittiin 5 % kiinteistökannasta eli 23 vuokranmääritysyksikköä (VMY) kohdekatselmuksiin. Kohdekatselmukset tehtiin kilpailutetun energiakonsultin toimesta syys-lokakuussa ja tämän pohjalta laadittiin kohdekatselmusraportit ja tiivistelmä sekä koko konsernin energiakatselmus. Tuloksista raportoitiin energiavirastolle.

Katselmukset kattoivat 23 vuokranmääritysyksikköä (VMY) ja yhteensä 120 rakennusta. Katselmukset sisälsivät asukaskyselyn, huoneistokäyntejä valikoituihin asuntoihin (lämpötilat, hanavirtaamat, ilmanvaihto), kiinteistötekniikan läpikäynnin, kaukolämmön tilausvesivirran tarkastelun sekä kulutusvertailun pääosin Motivan mallin mukaisesti. Itse raportissa todettiin kunkin kohteen perustiedot, ominaiskulutukset, lämpö-, sähkö-ja vesijärjestelmät, kulutusvertailut ja poikkeamien oletetut syyt sekä toimenpide-ehdotukset.

Peräti 20/23 katselmoidussa kohteessa (VMY) havaittiin käyttöteknisiä parannustoimenpiteitä, joiden taloudellinen takaisinmaksuaika (TMA) oli alle vuoden. Alueyhtiöiden edellytettiin toteuttavan nämä toimet ja seuraamaan niiden vaikutusta kulutukseen.

Kaikkien katselmoitujen kohteiden säästöjä aikaansaavat investoinnit maksavat arviolta 690 000 euroa ja niiden avulla saavutetaan noin 255 000 euron vuosittaiset säästöt takaisinmaksuajan ollessa 2,7 vuotta. Lämmönsäästöä arvioitiin saavutettavan 4,3 GWh/a. Merkittävää on, että noin 40 % rahallisista säästöistä voitaisiin saavuttaa alle vuoden takaisinmaksuajalla. Motivan mallin mukaisissa katselmuksissa arvioidaan pääosin vain säästötoimet, joiden takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta.

Hekan vuokratalo Viikinmäessä

Hekan vuokrataloista löytyi suuri säästöpotentiaali. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/Heka.

Merkittävin säästökohde löytyi patteriverkoston säädöstä

Kohteiden merkittävin säästöpotentiaali kohdistui lämmitysverkoston perussäätöön ja termostaattiventtiileihin, jonka takaisinmaksuaika on noin 4,3 vuotta. Suuria säästöjä voisi saada aikaan myös ikkunoiden ja ovien kuntokartoituksella ja tiivistämisellä (TMA 0,8-1,7 a), vesikalusteiden vuotojen kartoituksella ja korjaamisella (TMA 0 a), vesikalusteiden virtaamaa rajoittamalla (TMA 0,5-0,7 a), lämmitysverkoston säätökäyrää laskemalla (TMA 0 a), sekä vesijohtoverkoston painetasoa laskemalla (TMA 0,5 a).

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaupungin omistamissa vuokra-asuinkohteissa piilee merkittävä energiansäästöpotentiaali, jota lähivuosina tullaan järjestelmällisesti käymään läpi energiakatselmusten avulla sekä viemään ehdotetut säästötoimet toteutukseen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että energiansäästöpotentiaalista vain osa piilee näissä alle kymmenen vuoden takaisinmaksuajan kohteissa. Suurimmat säästöt pitkällä aikavälillä saavutetaan suurten peruskorjausten yhteydessä, kun rakennusten energiaominaisuuksia pystytään merkittävästi parantamaan.

Tietoja Hekasta

Heka on suomen suurin asuntoja omistava yhtiö, jolla on hallussaan 47 400 asunnon kiinteistökanta. Nämä kaikki ovat ARA-lainoitettuja. Hallituksen puheenjohtajana toimii Anni Sinnemäki. Vuoden 2015 liikevaihto 394 M€, tase 2 636 M€ja arava-ja korkotukilainaa 2 254 M€. Uudiskohteita valmistui Hekalle 5 kpl (VMY:tä), joissa oli yhteensä 205 uutta asuntoa. Peruskorjauskohteita valmistui 7 kpl ja niissä yhteensä 473 asuntoa.

Lisätiedot: Petteri Huuska, ympäristösuunnittelija, etunimi.sukunimi@hel.fi